14.3.06

Etiikan jatkokysymykset

No täällä taas naputtelen. Totean kuin maalainen palatessaan takaisin Blogistaniin, että "enhän minä voi kirjoittamatta olla". Se ei vaan yksinkertaisesti käy, kun on tottunut tämäntyyppiseen estradille kirjoittamiseen. Nyt vain en tee sitä virhettä, että lukisin vähään aikaan blogeja, joissa kirjoittaja katsoo tehtäväkseen kommentoida asiaa, jota ei alkuunkaan tunne.

Tuossa viikonlopulla potiessani tautia mielessäni sikisi väitteitä, lausahduksia, joita pidetään ikitotuuksina niitä sen kummemmin miettimättä. Ajattelin jopa perustaa uuden blogin tästä teemasta: Etiikan jatkokysymykset, mutta tulin järkiini. Blogin pitäjähän olisi jo ensimmäisessä jutussaan leimattu kykloopiksi, joka tuomaroi muita. Lisäksi ohut filosofinen teoriantuntemukseni olisi koitunut kohtalokseni varsin nopeasti: valmiilla ajatuksillahan nimenomaan on helppo muksaista uusi ajatus kuoliaaksi, etenkin kun suuri yleisö uskoo automaattisesti vanhan totuuden.

Mietin sairasvuoteellani ennen kaikkea teemaa, johon meikäläinen verinahka (kiitos eräälle blogistille, jota en nyt jaksa linkata) usein on päätään hakannut. Ja se kuuluu näin: Ken nettiin lähtee, se netin kestäköön.

Noinhan se menee, toki. Tyhmähän se on, joka ei ota huomioon, että netti nyt on mitä on, ja ennen kaikkea samat ilmiöt tapaa virtuaalista kuin reaalista, sanovat tietävimmät. Että pysyköön pois se, joka ei osaa suhteuttaa asioita vain virtuaalitasoksi. Oma moka, mitäs tuli, kikkelis kokkelis.

Jaa mutta, onko se tosiaan noin? Jos se on noin, niin eikö voisi sanoa myös koulukiusatulle rillipäiselle pullukkapojalle, että ken kouluun lähtee, se koulun kestäköön. Nimittäin varsin yleinen on myös ajatus, että kiusaamiseen tai riitaan tarvitaan vähintään kaksi. Kiusauksen provosoija on tietysti pullukkapoika ja provosoinnin uhri on se, joka sortuu kiusaamiseen. Ja pitäisikö näin sanoa myös pikkuirmelille, joka tutkii pornosivuja ja löytää sieltä muita pikkuirmeleitä haarat levällään, ison ja paksun sedän kanssa? Mitäs menit sinne, pikkuirmeli!

Ja onko se tosiaan niin, että virtuaali ei ole reaalia kummempi eikä pahempi? Sanommeko me reaalissa toiselle ihmiselle ne "totuudet", jotka sanomme kasvottomina virtuaalissa toiselle ihmiselle? Väitän ettemme. Minulle ei ole kukaan koskaan sanonut sellaisia asioita reaalissa, joita virtuaalissa on sanottu. Sellaiseen kierouteen, joka virtuaalissa on minua hipaissut, en ole koskaan eläissäni joutunut, lähellekään. Kuitenkin olen sama ihminen kummassakin, eroja ei juuri ole. Enkä usko olevani erikoistapaus, vaan luulen useimpien suorien, rehellisten ja kriittisten kirjoittajien törmänneen samantapaiseen ilmiöön.

(Maalaus William Bouguereau)

28 Comments:

At 14/3/06 10:52, Blogger Iines said...

Ihan vaan huomasin, että eilisessä jutussani lupasin kirjoittaa Bloglinesista.

Minusta on nimittäin ihmisoikeuksien vastaista, että oma poistettu kirjoitus jää johonkin jatkamaan elämäänsä.

Onko jokin palvelin/palvelu niin pyhä, että se sotii perusoikeuksia vastaan eikä sille "voi" mitään tehdä?

 
At 14/3/06 12:24, Blogger Leonoora said...

Ensinnäkin onpa ilahduttava asia että olet "kotona". Ihan surin jo sitä jos et enää kirjoittaisikaan blogiisi.

Olen itsekin miettinyt tykönäni, poistuvatko tekstit todella kokonaan kun ne dileittaa, vai mitä niille oikein tapahtuu.
Luulisi olevan jo muistikapasiteetin kannaltakin parempi jos poistettavaksi tarkoitettu kirjoitus ei jää roikkumaan jonnekin bittiavaruuteen. En siis tiedä miten todella on. Mutta mukava kun saa taas lukea hyviä kirjoituksiasi!

 
At 14/3/06 12:37, Blogger Iines said...

Kyllä ne blogitekstit sinne Bloglinesiin jäävät, uusimmat ainakin, eivät kaikki vanhimmat, eli oma poisto on tavallaan turhaa, kun systeemin tuntevat voivat mennä sitä kautta lukemaan tekstejä. Kannattaa siis, niin kuin Stello kuvablogissani sanoo, harkita tarkkaan, mitä ulos päästää.

Niin, liitin tämän blogin blogilistallekin uudelleen, koska sitä kautta saa enemmän lukijoita ja kaipaamaani keskustelua aikaiseksi. En näe mieltä blogata nurkan takana. Toivottavasti lukijat ja myös tietysti tilaajat ainakin jossain määrin löytävät blogini. Itselläni on iso työ laatia poistamani blogilista.ni uudelleen jossakin muodossaan.

 
At 14/3/06 14:03, Anonymous Anonyymi said...

Niin, on nyt kuitenkin todettava kuivasti että tuo pullukkapoika, jos hän asuu esim. Suomessa, on kuitenkin tiettyyn ikään asti lainsäädännön kautta oppivelvollinen. Vastaavaa lakia bloginpidosta ei ainakaan vielä ole.

Analogia siis ei ole ihan paras mahdollinen.



Pullukkapoika

 
At 14/3/06 14:32, Anonymous Tiina said...

Ihanaa, ettet ole kadonnut!!!!

Minä olen myös antanut ymmärtää, että ken bloggaa se kestäköön. Mutta joitain rajauksia kai olisi tehtävä. Mitenhän niitä tekisi? Ja noudattaisi? ;-)

Sananvapaus lienee tärkein periaate? Mielipiteiden vaihtaminen ei ole kovin kiinnostavaa jos kärjistäminen unohdetaan ja ollaan tolkuttoman kilttejä. Joidenkin paukapäiden kanssa viisasteluun ei kannata haaskata palvelintilaa, tahallisesta ärsyttämisetä saa sentään hetken tyydytystä ;-)

Virtuaalia ja reaalia ei kai voi aivan yksi yhteen verrata, ainakaan jos bloggaajat eivät ole tasavertaisia (esim. toinen kirjoittaa nimimerkin takaa, toinen omalla nimellään).

Totta! Nettikirjoittelun säännöstö poikkeaa melkoisesti tosielämän säännöstöstä. Pehmentimien puuttuessa lyönnit sattuvat, auts!

Minusta varteenotettava nyrkkisääntö voisi olla sama kuin tosielämässäkin: ole valmis kestämään sama tyyli vastapuolelta, jota käytät itse.

Tämä ei muuten ole mikään kannanotto sinun kokemuksiisi, en tajunnut yhtään mitään siitä, mitä tapahtui.

Lisääntyisikö itsekritiikki kokemusten karttuessa. Näihän on käynyt muissakin medioissa, miksei siis blogeissa ja keskustelufoorumeissa?

 
At 14/3/06 14:41, Blogger Iines said...

Pullukkapoika, jos aivan tiukan tarkkoja ollaan, niin Suomessa ei kuitenkaan ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus, eli opiskella voi vaikka kotonaan. - Mutta tämä on saivartelua, joten olkoon.

Omaan ajatteluuni istuu kovin huonosti se malli, että jos jotakin asiaa ei ole lailla säädetty, saa toimia "villisti" ja että tuo villeys on itsestäänselviö, johon tulee sopeutua. Olisin mieluusti peräänkuuluttamassa eettisiä, ihmisen sisältäpäin tulevia käyttäytymisnormeja kaikkialle, missä ihmiset kohtaavat.

Virtuaali on minusta jo niin tavallinen ja luonnollinen tila olla ja vaikuttaa, että en osaa ajatella siellä meneteltävän eri tavoin kuin reaalissa.

*
Tiina, tästä mennään nyt eteenpäin taas hiukan viisaampina, kuhmu päässä. :)

Tuo on hyvältä kuulostava ohje minulle: ole valmis kestämään sama tyyli vastapuolelta kuin itse käytät. Olen siihen halukas. On vaan kauhean vaikeata tunnistaa toisen tyyliä - minut on esimerkiksi kielipoliisina arvioitu hätkähdyttävän pahantahtoiseksi, vaikka sellainen en ollut kautta äitivainajani. Kun sitten sain muutamia ilkeyksiä vastaani, hätkähdin rajusti, sillä ne ilkeydet oli sanottu kiistattoman ilkeitä sanoja käyttäen. Toisin sanoen tyyli oli erilaista jota käytin. Eli tämä hyvä sääntö tulee soveltaa kaikkiin - myös minulla on varmaan oikeus vaatia tyylini tunnistamista, jos muillakin. :)

Mutta hei, ei palata vanhoihin tämän enempää, nyt mennään eteenpäin vanhoja kaivelematta mutta ei hymistellenkään.

 
At 14/3/06 15:03, Anonymous Anonyymi said...

No, saivartelen sittten minäkin. En puhunut koulupakosta minäkään tuossa aiemmin, vaan oppivelvollisuudesta.

Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa ao. henkilöiden kannalta koulupakkoa. Luulen, että yksityisopetuksen järjestäminen kotona oppivelvolliselle on edes teoriassa mahdolllista vain häviävän pienelle osalle suomalaisia.

Mutta bloginpitopakkoa, tai edes - v e l v o l l l i s u u t t a ei siis Suomessa ole, joten koulumaailman ja blogimaailman rinnastaminen on edelleenkin mielestäni tältä osin haettua.

Miten noilla kahdella areenalla ihmiset käyttäytyvät toisiaan kohtaan ja miten heidän toivottaisiin käyttäytyvän - nämä ovat tästä erillisiä kysymyksiä.

Mutta "pakon" osalta puhutaan kyllä eri asioista, mistä voi kyllä sitten vetää erilaisia johtopäätöksiä senkin suhteen, mitä kautta itselleen ja muille osallistumisensa haluaa perustella. Ja kuinka uskottavilta perustelut kuulostavat.

Pullukkapoika

 
At 14/3/06 15:13, Blogger Iines said...

Pullukkapoika,

taisin kyllä sanoa jo aiemmin, että jääköön saivartelulinja. Ja nimenomaan tarkoitin maininnan koulupakosta saivarteluksi siksi, että käytännössä opiskelu aina tapahtuu kouluissa, lähes aina muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. En siis tarkoittanut sinun puhuneen koulupakosta.

Minusta nämä kaksi asiaa voidaan mainiosti panna rinnakkain, sillä molemmissahan tapahtuu kiusaamista varsin yleisesti, sekä kouluissa että erilaisilla virtuaalilohkoilla. Minun on siis vaikea ymmärtää sitä seikkaa, että lainsäädännön puuttuminen joltain sektorilta ikään kuin oikeuttaisi siellä tapahtuvan kiusaamisen hyväksyttäväksi asiaksi, johon tulee vain suhtautua kylmäpäisesti.

Kun taas sektori, jolla lainsäädäntö on, olisi tavallaan kiusaamiselta rauhoitettu alue, mikä on kaikille itsestään selvää.

No minulle ei ole.

Minusta eettisyyden, toisen ihmisen kunnioittamisen ja arvostuksen tulee kummuta ihmisen sisältä eikä ulkosyntyisesti siksi, että laki sanoo jotakin. Lakihan kulkee sata vuotta nykytarpeiden jäljessä, kuten tiedetään.

 
At 14/3/06 15:53, Anonymous Anonyymi said...

Niin, ihmisten käyttäytyminen toisiaan kohtaan niin täällä kuin missä tahansa muuallakin on sitten alue, josta voisi keskustella kuinka pitkään tahansa.

Moraali, etiikka - jees. Mutta sen verran olen täällä blogimaailmassakin käyskennellyt, että olen huomannut samojen lainalaisuuksien pätevän täällä kuin muuallakin, samanlaista väkeä tulee vastaan kuin missä tahansa, miellyttäviä ja sitten niitä vähemmän miellyttäviä. Näinhän se ihmisten kanssa tuppaa olemaan.

Ja tällöin ainakin hyvin pragmaattinen ajattelutapa on hyvä ohjenuora: se on vain virtuaalimaailmaa, ei sen enempää!

Näin säästyy paljolta mielipahalta ja turhilta konflikteilta. Moraalia ja eettisyyttä voi ja niitä kannattaa pohdiskella, mutta common sense-ajattelulla saa joskus paremman yöunen.

Toivotan sinullle hyvää kevättä ja blogillesi menestystä!

Pullukkapoika

 
At 14/3/06 16:45, Anonymous Tiina said...

En käsitä OLLENKAAN, miten Kielipoliisi herätti niin suurta ärtymystä. Voi olla, että sohaisit tahtomattasi abitioiden kehää.

Monestihan ne, jotka vimmatusti haluavat kirjoittaa, kestävät helvetin huonosti palautetta, vaikka se olisi omiaan auttamaan heitä.

Väitän, että jokaisella kirjoittajalla on tämä kynnys ylitettävänään ennen kunnollista tekstiä, sillä kritiikille herkät suuret luulot omista kyvyistä ja lukijoiden arvostus eivät kulje samalla puolella katua. Öhhohöö, mikä kielikuva, taitaa olla paras lukea italiaa...

 
At 14/3/06 16:46, Anonymous Tiina said...

siis ambitioiden ...

 
At 14/3/06 17:21, Blogger Iines said...

Pullukkapoika

Päreessäni sanon, että tietävimmät tietävät, että virtuaalissa tulee vastaan samanlaista väkeä kuin reaalissa.

Olen kuitenkin eri mieltä tuosta samanlaisesta väestä. Minun on ollut pakko tehdä se havainto, että virtuaalissa tulee vastaan paljon avoimempaa pahuutta ja ilkeyttä kuin konsanaan reaalissa. Täällä ovat selkeästi eri lainalaisuudet kuin reaalissa, koska tänne voi piiloutua tuhansien nikkien taakse. Heikot yksilöt käyttävät tällaista keinoa patoumiensa purkamiseen.

Luoja varjele minua pragmaattiselta ajattelutavalta! En jaksasi blogata ja käydä täällä netissä keskusteluja, jos ajattelisin, että tämähän on vain virtuaalia. Keksisin kyllä järkevämpää tekemistä kuin haaskaisin aikaani sellaiseen, mihin en usko.

Virtuaali olomuotona muuttaa koko ajan luonnettaan. Minusta se lähenee päivä päivältä reaalia siinä, että tänne kirjoitellaan yhä rohkeammin omana itsenään, ollaan yhteydessä muihin monin tavoin, sähköpostitse, puhelimitse ja kameroiden välityksellä ja jopa tapaillaan. Eikö tällainen muuttunut virtuaali jo pitäisi tunnustaa todesta otettavaksi vuorovaikutusmuodoksi eikä pitää sitä villinä huuhaana, jota se päivä päivältä yhä vähemmän on? Ei liene kaukana se päivä, kun lainsäädäntö koskee yhä useampaa virtuaalin lohkoa ja muotoa.

 
At 14/3/06 17:25, Blogger Iines said...

Niinpä, Tiina, minä äimistyin parin kolmen henkilön ennakkoluuloista, niin että meinasin persuksilleni lentää. Kielipoliisihan kirottiin alimpaan hornaan lehden kommenttiosiossa, mikä vei meikäläisen kerrankin sanattomaksi. Luulen, että monet heijastivat minuun vanhoja kouluvihojaan, sillä kommentit paljastivat, ettei blogia ollut edes luettu..

 
At 14/3/06 17:42, Blogger Peggy G. said...

Ihanaa, että tulit takaisin! :) Blogiasi ehti jo tulla ikävä.

 
At 14/3/06 17:45, Blogger Iines said...

Kiitos, kiva kuulla että on kaivattu. Tämä on vielä vähän keskeneräinen "koti", sisustelen tätä myöhemmin jos harmaus kyllästyttää, ja linkkaan vanhat kamut ja uudetkin listaani.

 
At 14/3/06 23:56, Blogger Stello said...

Tervetuloa takaisin - teit sitten (blogi)kotonasi virtuaalisen kevätsiivouksen =)

Muistan itsekin löytäneeni jostain cache-saitilta esim. noin kymmenen vuotta sitten tekemiäni ihan ekoja kotisivujani, tosin ilman kuvia. Että yllättävää tosiaan, miten paljon ikivanhaa virtuaalimateriaalia on vielä tallella jossain, vaikka olisi omansa poistanut jo vuosia sitten..

Ihmisillä on niin erilaisia nettirooleja - jotkut ovat ihan oma itsensä niin netissä kuin muuallakin, ja toiset taas elävät netissä jotain fantasiaelämää, joka voi olla vaikka tosielämässään turhautuneen ihmisen ilkeää v***uilua (josta hän saattaa vain unelmoida arkielämässä) mahdollisimman monille, tai 200-kiloisen möhömahasedän muuntautumista 60-kiloiseksi bikinitytöksi ja flirttailua kaikkien halukkaiden kanssa...

Aina ei voi tietää kuka (tai mikä) nimimerkin tai nimen takana on oikeasti, saati millaisin motiivein. Sääntöjä voi tietty laatia, mutta kaikki eivät noudata niitä.

Jos joku laittaisi esim. mun blogini kommenttiosastoon jotain puhtaasti negatiivista, todennäköisesti vain poistaisin kommentin ja se siitä. Joidenkin mielestä kommenttien suodattaminen ei ole ollenkaan hyväksyttävää, vaan luo jotenkin valheellisen todellisuuden. Mun puolestani he saavat ihan vapaasti hyväksyä omissa blogeissaan millaisia kommentteja tahansa - minun blogini kuuluu minulle, enkä tosiaan haluaisi sinne jotain tuntemattomien häviäjien virtuaalioksennuksia =)

Elämä on jotenkin positiivisempaa, kun ei uhraa aikaansa negatiivisille asioille. (Ks. esim. )

 
At 14/3/06 23:57, Blogger Stello said...

- höh, linkki toimi preview-tilassa, muttei näköjään kunnolla lopullisessa kommentissa.. Tässä uudelleen: http://stello.blogs.ie/2006/01/21/christmas-pressie-for-my-mam/

 
At 15/3/06 08:59, Blogger Iines said...

Huomenta Stello,

osuit luultavasti naulankantaan tuossa turhautuneen ihmisen v****ilussa tai 200-kiloisen muuntautumisella toiseksi luomalla itselleen fantasiaelämän. :) Jatkossa, jos jotain sattuu, koetan suitsia itseäni muistamaan tämän ja kääntämään oman mielipahani vaikkapa vain viestin poisklikkaamiseen. Tämän kiusaajahenkilön ikävät sähköpostivietit poistinkin niitä edes kokonaan lukematta.

Linkkisi positiivisita asioista kolahti erityisesti Tyttäreni rakastaa minua -juttu. Hellyttävä kerrassaan.

 
At 15/3/06 09:56, Anonymous Tiina said...

Minullahan on kunnia olla toistuvasti syntyperältään ilmeisesti anaalivaiheen turhautumiseen sijoittuvan huomion kohteena.

Jokainen joka on seurannut tällaisia kirjoituskilpailuja tietää, että osallistun itse siihen varsin määrätietoisesti enkä suinkaan vain vastaanottavana ottavana osapuolena.

En enää jaksa edes hämmästellä sitä, jos vastapuoli syyttää minua epäasiallisuudesta tms. kun itse on käynyt ei vain minun henkilööni, vaan myös lapsiini. Myötätunnon kerjääminen on kuitenkin jokseenkin typerää tällaisissa kisoissa.

Pelkkien postausten ja niissä mainittujen mainesanojen määrällä voisi mittailla yhtä ja toista. Jätän laskemisen muille, minä lasken nyt asuntolainavaihtoehtoja ;-)

Minulle kysymys on puhtaasti huvista, vaikka sitä tietysti kantaa aito ärtymyskin.

Kysymys on myös politiikasta (laajasti käsitettynä sillä provosoin tiettyjä tahoja tarkoituksellisesi saadakseni sitä kautta esiin haluamiani asioita. Vaikka eipä silti, eiköhän ne ole tulleet selviksi jo aikoja sitten. Muistuttaisin vain kanssasi yhtäaikaa aloittaneesta Analyytikosta ja hänen kommenttiosastonsa tapahtumista.

Mutta siis pointtini on se, että "turha on peiliä syyttää jos naama on vino".

 
At 15/3/06 09:59, Anonymous Tiina said...

Ja ennenkuin joku vinopää ryhtyy argumentoimaan yksinkertaisilla lausekkeilla, korostan että edellisen kommenttini viimeinen viisaus koskee tietysti myös minua itseäni.

 
At 15/3/06 10:08, Blogger Iines said...

Tiina,

tarkoittanet Arbeiten und Lieben -blogin analyytikkoa? En ole ennen tutustunut häneen, mutta hänhän ei enää pidä blogiaan. Jotakin typerää löysin kyllä kommenteista.

Sinä olet räväkkä sanomaan, poliittisesti orientoitunut ja aktiivinen naisen ja monen muun asian puolesta taistelija. On oikeastaan odotettuakin, että saat karvat pystyyn ja herjauksiakin, luulen. Ei naisella saisi loppujen lopuksi noin hyvin mennä..;)

Itse olen paljon pehmeämpi sanomaan, liiankin hymistelevä luulen. Ja tilanteeni on ehkä eri, kun tämä/nämä minun häirikköni on/ovat pitkäaikainen, ja koko ajan siis samasta ryhmästä. Ymmärtäisin, jos herjat tulisivat välillä eri ihmisiltä, jolloin katsoisinkin varmaan peiliin ja miettisin omaa viestimistäni..

 
At 15/3/06 11:07, Anonymous Tiina said...

Niinpä,
minusta on outoa, että jotain vanhaa kaunaa kangetaan esiin ja pidetään yllä. Revitään asiayhteyksistään irtonaisia viestejä tai niiden pätkiä esiin ja kaivetaan jatkuvasti lantakasaa. Asiasta ei puhuta, sen sijaan puhutaan toisten ihmisten väitetyistä ja ennen kaikkea tulkituista tekemisistä.

Kuvio menee jotenkin niin, että Lantakuski on syystä tai toisesta kokenut pettymyksen sanotaan nyt vaikkapa moottoripyöräilyn suhteen. Sen jälkeen hän pitää kaikkia moottoripyöräilijöitä äärimmäisen pahan edustajina.

Moottoripyörälähetti, jolla ei ole mitään tekemistä esim. ruotsalaisten helvetin enkeleitten kanssa saa niskaansa näiden synnit.

Kuva, jonka Lantakuski maalaa moottoripyöräilijöistä ei vastaa mitenkään tutkittua, koettua tai yleisesti tiedossa olevaa, vaan on hänen henkilökohtainen tulkintansa, jota hän itse sitten kaikenlisäksi kommentoi. Harhaisuuden historiaa siis.

 
At 15/3/06 11:47, Blogger Iines said...

Lantakuski-juttusi on mainio. Se on tietysti vaan niin, että kun asiat ovat noin harhaisia, on itsellekin parempi, että ei vahingossakaan enää kulje lantatunkion vierestä, vaan kiertää ne kaukaa. Herranjesta, onhan maailmasa kukkaniittyjä ja muita kivoja pöpelikköjä, jos kukat tuntuvat liian makelta!

 
At 15/3/06 11:59, Anonymous Tiina said...

juu,
onhan se niinkin, mutta arvostaisimmeko kukkien tuoksua ellemme välillä haistaisi lantakasaa ;-)


Tässä sinulle kukka metaforien pellosta!

 
At 15/3/06 12:17, Blogger Iines said...

:D

Sulla on asennetta, sisko!

 
At 17/3/06 14:54, Anonymous Ankka said...

Minusta on aika erikoista, että juuri ne ihmiset, jotka ovat julkisesti raportoineet puhumiseen liittyvistä vaikeuksistaan eivät ymmärrä, miksi kielipoliisi herätti ärtymystä.

Asiaa voisi ajatella esimerkiksi siltä kantilta, että toisilla voi olla kirjoittamisessa vastaavia (toki eri syistä johtuvia) vaikeuksia kun toisilla puhumisessa.

Kaikki eivät ole sujuvia kirjoittajia eivätkä välttämättä edes opi sellaisiksi, vaikka kuinka yrittäisivät. Täällä virtuaalimaailmassa suurin osa viestinnästä tapahtuu kirjallisesti ja jos vähemmän sujuvasti kirjoittavien virheitä toistuvasti osoitellaan, se saattaa nostaa heidän kynnystään osallistua ja ilmaista itseään.

Oikeakielisyydelle on toki aikansa ja paikkansa, mutta onko se sittenkään täällä, missä viestitään vähemmän virallisesti? Täällä voisi antaa kaikkien kukkien kukkia ja nauttia virheiden sijaan sisällöstä.

 
At 17/3/06 18:24, Blogger Iines said...

Ankka-kulta,
olet nyt jälkijunassa, kun et voi enää tarkistaa juttujani.

Kielipoliisin johtavana periaatteena oli, ettei hän poiminut "virheitä" kovin heikon näköisistä teksteistä, joita kyllä Blogistanissakin oli. Otokset olivat lähes poikkeuksesta jutuista, jotka olivat hyvin kirjoitettuja.

Kielipoliisi ei pyrkinyt osoittelemaan, ei hähättelemään virheitä, vaan tuomaan jokuset virhetyypit keskustelunalaisiksi.

Tämän tein rakkaudesta kieleen. Mutta mitäpä näitä muistelemaan, kielipoliisi on haudattu - jopa muutamien murheeksi. :)

 
At 24/4/06 13:57, Anonymous Anonyymi said...

vähän testiä vaan

 

Lähetä kommentti

<< Home