Kuningas on kuollut, eläköön kuningas!
On aina ikävää, kun mieluinen blogi lopettaa. On kuitenkin niin, että kaikella on aikansa, ja viisas lopettaa ajoissa. Kukaan ei ole korvaamaton, ja tyhjällä aukolla on - kuten olen usein todennut - taipumus täyttyä ennätysvauhtia. Tulee uusia yrittäjiä, ja pian entinen on muisto vain, jos sitäkään. Scillaa jään oikeasti kaipaamaan, sillä pidän hiljaisista ihmisistä, jotka ovat lempeitä ja viisaita ja joilla ei ole tarvis nostaa itseään estradille eikä piruilla kenellekään. Onneksi Scilla jatkaa puutarhablogiaan ja pysyy näin edelleen Blogistanissa.
Ja toivottavasti saamme lopettaneen lehden toimittajaparin tilalle taitavat kirjoittajat, jotka pystyvät asennoitumaan Blogistaniin lämpimän, ihmistä rakastavan huumorin ja kuitenkin kriittisen asiallisuuden sekaisella pieteetillä. Uusien blogien säännöllinen esitteleminen ei ole mielestäni vielä tae objektiivisuuteen pyrkimisestä, vaan objektiivisuutta mitannee kait lähinnä tapa, jolla blogikirjoa pyöritetään lehden sivuilla. Voisi ehkä myös ajatella, että tulevat toimittajat pidättäytyisivät omiensa ja toimittajakaverin blogien ja kommenttieläinten - joita suuri yleisö ei tunne - kommentoinnilta. Eri asia tietysti, jos saadaan tarpeeksi suuri toimittajakunta - käsityötoimittaja, kulttuuritoimittaja, kuuman listan toimittaja, häntäpään ja uusien blogien toimittaja, haircuttoimittaja jne. Toivotan onnea, laajaa toimituskuntaa ja uuden, riemastuttavan yhteisöblogin syntymistä!
(Maalaus Jean Foucuet)
posted by Iines @ 12:28 ap.
16 comments
16 Comments:
Iines, voitaisiinko ajatella, että nyt vihdoinkin kaiken tämän kritiikkisi jälkeen olisi sinun vuorosi uurastaa täysin puolueettomasti koko Blogistanian monituhatpäisen bloggaajajoukkion puolesta. Sinulta kun tuo objektiivisuus tuntuu käyvän ihan luonnostaan.
Mikä ettei. Valmiina talkoisiin, jos pyydetään. :)
Kas vain eli käsnä. En tiennytkään, että tällainen klubi on olemassa. Kaipasinkin tätä jo kuin Lapin metsiä, joita en ole koskaan nähnyt, mutta joiden olemassaolo on tärkeää, ainakin saksalaisille.
Voinkin nyt rauhassa keskittyä kuuhun, kun tiedän, että jos täällä menee huonosti, niin ei ainakaan kovin huonosti.
Luin kirjoitukset ja ja katselin kuvat ja totesin, että Lauralla on kivat vanhanaikaiset popot.
Iines kirjoittaa sievästi ja huolitellusti.
Myös Sylvia Plath kirjoitti hyviä runoja.
Anteeksi lukihöiriä!
Kantakaa toistenne kuorimia ja kärsikää toisianne!
Toivoo a-kh
Jaaha, a-kh on löytänyt kommenttilooraan, hauskaa!
Mitä tuohon pieneen ja sievään ja huoliteltuun kirjoitukseeni tulee, niin kamalalta kuulostaa omiinkin korviini. Kunpa osaisin olla luonteva ja puhekielinen ja tarvittaessa kirota tärskäyttää kunnolla! Tätä olen ennenkin pahoitellut.. Liitän tämän iltarukoukseeni.. :)
Lisäänpä tähän vielä yhden asian, jota voisi toivoa uudelta yhteisöblogin toimittajakunnalta. Nimittäin bloginimimerkeillä kirjoittamisen.
En tunne ainoatakaan hyvää aviisia, joka olisi puskakirjoittajien kirjoittama. Enkä keksi ainoatakaan syytä, miksi toimittaja ei haluaisi ottaa suoraa vastuuta kirjoittamistaan riveistä.
Olen saanut hyvän, vanhanajan kasvatuksen, joka ulottuu myös kielenkäyttöön. Varsinkaan naisten ei sen mukaan ole sopinut julkisesti kiroilla, tupakoida, räkiä ja dokata. Olen sittemmin joutunut joustamaan näissä asioissa ja sallimaan ne jossain määrin itsellenikin, mutta sitä räkimistä en vieläkään ymmärrä. Tapojani parantaessani olen muuttunut tarpeettomaksi, katoavaksi luonnonvaraksi. Korkeasta moraalistani huolimatta olen alentunut tekemään yhtä ja toista, joista osa kuuluu lähinnä huonoihin tapoihin ja osa sellaiseen, josta fundamentalismiteologissa käytetään käsitettä synti.
Kiitän siitä, että näyttäisin olevan tervetullut kommenttilooraan, jossa en kuitenkaan pyri vastaisuudessa alvariinsa olemaan, vaikka nyt olenkin kirjoittanut poikkeuksellisen paljon.
En ole koskaan pärjännyt kinaamisessa tytöille.
Haluan vielä täsmentää, etten tarkoita kinaamisella kuolaamista.
Kiitos, Iines tervehdyksestä! Mulla on vaihteeksi sellainen matalan profiilin blogi, kun haluan välillä kirjoittaa ihan suoraan. Katsotaan jos asiat jatkossa muuttuu vähemmän kipeiksi, niin ilmoittaudun taas listaukseesi :-)
Oisin voinut ton osoitteen sulle laittaakin, mutten löytänyt mailiosoitettasi.
Ok, Saima, asia selvä! Poistan nimesi, johon ei vielä siis ole linkkiä blogilistalta toistaiseksi. :) Osoitteesi muistan kyllä nyt.
Iines hyvä, Blogisanomien arkistot ovat edelleen kaikkien luettavissa sensuroimattomina, joten lehteä tuskin voi pitää puskastahuuteluna. Itse en missään vaiheessa kirjoittanut Blogisanomien nimissä mitään sellaista mitä en olisi voinut kirjoittaa omallakin nimelläni. En muutenkaan ymmärrä mitä bloginimimerkki takaisi, yhtä hyvin sinä olet puskastahuutelija minuun nähden, jos halutaan tällaista termiä käyttää. Tosin minä en sitä termiä käytä, vaan otan kaikki kommentoijat vastaan kirjoittivatpa he sitten nimellä, nimimerkillä tai täysin anonyymisti.
Yritä nyt jo päästä asian yli tai etsi arkistoista ne nimenomaiset kirjoitukset jotka sinun mieltäsi painavat, niin katsotaan mikä niissä niin kamalaa oli. Kaikella ystävyydellä sinua tervehtien.
Kirsti hyvä,
eikö kuitenkin ole katsojalle mukavampi, kun hän tietää, kenen näytelmää katsoo? Blogistanissa blogi on todiste kirjoittajapersoonan olemassaolosta. En keksi mitään syytä, miksi tämä blogitausta pitäisi salata.
Muuten Kirsti, nämä vaatimattomat ehdotukseni olivat ajatuksia rakennusaineksiksi uuden yhteisölehden syntyyn. En niinkään ajatellut enää menneitä näitä kirjoittaessani, vaan sitä, miten lehteen saataisiin samalla avoimuutta ja kuitenkin tarpeellista henkilökohtaista intimiteettisuojaa toimittajille, jos niin halutaan.
Ja vielä - onhan selvää, että kun mitä tahansa uutta perustetaan vanhan jälkeen tai sen raunioille, käydään monenlaisia kehityskeskusteluja ja mietitään parannuksia. Harvoin lähdetään toistamaan vanhaa formaattia. Tässä oli vain muutamia minun ensi ajatuksiani. Ei niitä pidä moitteeksi ottaa, vaikken minä henkilökohtaisesti BlogiSanomia jääkään kaipaamaan.
Sinä olet niin herttainen.
No, täsmennän hieman. Minä en todellakaan kaipaa BlogiSanomia. Se jäi minulle etäiseksi, toimittajat eivät onnistuneet herättämään innostustani, vaikka olen vannoutunut yhteisöblogien - varsinkin lehtien - kannattaja. En kokenut sitä omakseni. En kokenut sen koskaan suhtautuneen minuun myönteisesti tai lämpimästi.
Jossain vaiheessa, numero numerolta, koin sen boikotoivan minua. Ei mainintaakaan kuukausikaupalla, vaikka onnistuin herättämään melkoisiakin keskusteluja, ja tilaajia ja lukijoita riitti satamäärin. Ei pahalla, mutta olihan tämä hiukan outoa.
Lehti kiinnostui minusta vasta, kun ilmoitin tyhmyyksissäni toiveen "päästä lehteen". Se oli helvetinmoinen virhe ja sain Saaran kimppuuni. Tämä tapahtui muuten siinä vaiheessa, kun blogini mainittiin siis Parnassossa, mutta ei BlogiSanomissa. Kommenttilootassani oli toimittajan aika katkeraa tekstiä Parnassoakin kohtaan.
Miksi siis muistelisin BlogiSanomia hyvällä, henkilökohtaisesti? Ei minulla ollut siinä mitään kiinni. Eikä minua lisäksi kiinnostanut Sun äidin jokanumeroiset kuulumiset, anteeksi vaan arvoisat ex-toimittajat.
Kunnioituksenrippeillä
Iines
Varmasti BS jäi monelle etäiseksi. Minun henkilökohtainenkin blogini on monelle etäinen. Myös sinun blogisi on monelle etäinen, vaikka sinulla paljon lukijoita varmasti onkin. Niin se vain menee, että toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Kaikkia ei voi millään miellyttää, se pitää hyväksyä tai sitten vaieta.
Niin, ilmoitit toiveesi päästä lehteen juuri siinä vaiheessa kun BS oli sangen myönteisesti pari kertaa linkannut sinuun vain vähän aikaisemmin. Saara huomautti asiasta ja sinä koit sen henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Sinun on ilmeisesti hyvin vaikea ymmärtää että niin tasokas kuin blogisi onkin, se ei ole Blogistanian ainoa kiinnostava blogi, ei lähestulkoonkaan.
Koska lehdellä oli kuitenkin yhteisöllisyyttä edistävä tarkoitus keskityimme tottakai blogeihin joilla tuntui olevan jotain myönteistä annettavaa muille bloggaajille, siksi Sun äitiinkin tuli jonkun kerran linkattua. Mikä sitten on myönteistä, se on tietysti makuasia. Koska blogi oli meidän, katsoimme oikeudeksemme päättää mikä meidän mielestämme on myönteistä ja yhteisöllisyyttä edistävää. Lukijoiden/tilaajien tehtävä on sitten arvioida miten hyvin onnistuimme. Sinun mielipiteesi on nyt tullut harvinaisen selväksi, toivottavasti saavutat asian suhteen vähitellen mielenrauhan.
Mielenrauhaa sinullekin, Kirsti,
ja kykyä kestää kaikenlainen palaute ärsyyntymättä. Kun antautuu itseohjautuvasti toimittamaan julkista yhteisölehteä, jonka tehtävä on puskakommentoida muita yhteisön jäseniä eli blogeja, on suuren vastuun edessä. On oltava valmis myös palautteeseen, joka ei hyrise tyytyväisyyttään.
Toivon toimittajilta kykyä kantaa tämäkin palaute palautteen antajaa sen kummemmin piikittelemättä. Ottakaa se vain vastaan kiittäen, kuten hyrinäpalautteenkin otatte, ei se inttämistä kaipaa. Samalla kaavallahan voisitte kyseenalaistaa myös myönteisen palautteen - eli miksi kyseenalaistatte vain negatiivisen kritiikin?
On sitä paitsi selvää, että äänessä ovat ennen kaikkea tyytyväiset lehden lukijat, joita luonnollisesti on paljon. Laskekaapa nyt kuitenkin nämä kommentoijat yhteen ja vähentäkää se Blogistanin bloggaajien kokonaismäärästä (noin 4000). Paljonko jäi erotukseksi?
Kyllä sinä olet hassu, Iines. Olemme toki ottaneet vastaan antamasi negatiivisen palautteen ja itse asiassa se on vaikuttanut meihin voimakkaammin kuin saamamme myönteinen palaute yhteensä. Minulla on ollut päämääränä, että asiassa voitaisiin saavuttaa rauha kuten eräiden muiden kanssa on tapahtunut jotka myös loukkaantuivat BS:n kommenteista. Pyysimme anteeksi ja myös saimme anteeksi ja asia on siltä osin loppuunkäsitelty, ei tarvetta vihanpitoihin puolin eikä toisin. Mutta sinä vain jatkat.
Vihasta ei ole kyse, vaan korkeintaan pettymyksestä ja turhautumisesta. Jokainen toivoisi varmaan olevansa haluttu yhteistyökumppani niiden kanssa, joilla on valtaa jossain, koska valtaapitävät määräävät paljon perässäjuoksijoiden valinnat.
Näin se menee. Minä olen ja pysyn kaikkien piirien ulkopuolella, vaikka seisoisin päälläni. Vai auttaisiko syvä niiaus?
Lähetä kommentti
<< Home