Lastensuojelua
Aluelehdessä on uutinen, jonka mukaan erään yläastetta käyvän oppilaan lähipiiriin kuuluva ihminen on tehnyt tutkintapyynnön koulun päivänavauksista. Syy on se, että syyslukukauden ensimmäisenä päivänä koulun päivänavauksessa soitettiin Sir Elwoodin Hiljaiset värit -yhtyeen sovittama ja esittämä Jo joutui armas aika.Uutisesta ilmenee, että samainen mies kanteli jo lapsen ala-asteen rehtorista ja koulun aamunavauksista lääninhallitukseen, jossa valitukset eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään. Kyseinen oppilas oli ilmeisesti itse halunnut olla porukan mukana avauksissa, koska vanhemmilta ei ollut tullut kieltolappua koulun kyselyyn. Tai ainakaan oppilas ei tuonut sitä perille asti.
Koulujen rehtorit noudattavat uskonnonvapauslakia, ja johtavana periaatteena on jo vuosien ajan ollut ihmisen erilaisuuden hyväksyminen ja toisen kunnioittaminen, ainakin opetussuunnitelmissa, mutta useimmiten myös käytännössä, tietenkin pienin vaihteluin eri kouluissa. Käytössä on oltava aina myös erillinen tila oppilaille aamunavausten ajaksi, mikäli he tahtovat. Voi myös pitää kuulokkeita korvilla, jos ei halua erilliseen tilaan. Ongelma on ilmeisesti siinä, että lapset ja nuoret eivät halua erottua kavereistaan vanhempien tai holhoojien heille syöttämien maailmankatsomusmallien vuoksi.
Olisiko niin, että suurempi vaara lapselle onkin kotoa valmiiksi tarjottu malli kuin koulujen hyvin ympäripyöreät ja maailmojasyleilevät aamunavaukset? Kouluissa sentään esitellään uskonnonkin tunneilla erilaisia uskontoja ja tapoja suhtautua maailmaan ja kaikkeen olevaiseen. Kouluissa opetetaan lisäksi kriittisyyttä ja korostetaan itsenäisen ajattelun merkitystä varmaan jo kaikissa oppiaineissa.
Joskus on lehdissä myös uutisia vanhemmista, jotka jostain omasta maailmankatsomuksellista syystään eivät päästä lapsiaan ollenkaan kouluun, vaan opettavat heitä kotona. Henkistä väkivaltaa, joka panee kysymään jo sitä, pitäisikö lapset ottaa huostaan joksikin aikaa. Otetaanhan lapsia huostaan fyysisenkin väkivallan vuoksi.
(Maalaus Mikhail Nesterov)
posted by Iines @ 9:40 ap.
61 comments
61 Comments:
Jollakin radiokanavalla eilen käsiteltiin uskonnon- ja yleensä opetuksen julistuksellisuutta ja kasvatuksellisuutta. Vaikeita sanoja mieltää.
Suomessa on ehkä lähdetty liian pitkälle ja kalliille tielle, jos peruskoulun velvoitteena on tarjota uskonnonopetusta kaikista eri uskonnoista. Näin kai nyt on tehtävä. Opettajia on vaikea löytää, ryhmät ovat pieniä ja rahaa palaa.
Uskonnon opettaminen siirrettäköön eri kirkkojen kontolle ja otettakoon kouluun sen tilalle ET tai vaikka medialukutaito. Tällöin ei tarvitse opettajien varoa sanojaan, ettei vain tulisi julistaneeksi mitään.
Itse kannatan täydestä sydämestäni kirkon ja valtion erottamista. Tällöin koulusta loppuisi _tunnustuksellinen_ uskonnonopetus, tilalla voitaisiin opettaa juuri esimerkiksi medialukutaitoa/etiikkaa/tms, ja sisällyttää uskontojutut osaksi vaikkapa historian ja yhteiskuntaopin tunteja.
Meillä oli lukiossa ratkaistu aamunavauspolitiikka suhteellisen näppärästi. Keskiviikkoisin aamunavaus kosketteli uskonasioita, jolloin meillä kirkkoon kuulumattomilla (taidelukiossa sellaisia oli lähes kolmasosa) oli oikeus jäädä pois. Tätä touhua helpotti kyllä se, että avaukset pidettiin juhlasalissa eikä kuunneltu luokista.
Mitä Suvivirrestä nipottavaan isään tulee, hullujahan aina löytyy. Jotkut nyt vaan käyttävät kaikki mahdollisuudet valittamiseen, kuten entinen naapurini, joka uhkasi järjestää minulle häädön kun mattojen tamppaus venyi viidellä (5) minuutilla :P
Julistuksellisen uskonnon opetus kuuluu mielestäni yhtä vähän kouluun kuin jonkin tietyn poliittisen puolueen opin julistus. Tässä mielessä kannatan uskonnon opetuksen siirtämistä kirkolle ja valtion ja kirkon erottamista toisistaan. Molemmat pärjäävät varmaan paremmin omillaan.
Uskontotieteen arvosanani turvin vedin kerran yhden vuoden uskonnonopettajan sijaisuutta. Muistan käsitelleeni maailman eri uskontoja asiaankuuluvalla hartaudella ja antaneeni mm. sukupuolivalistusta tunneillani, koska jumppamaikka kieltäytyi tehtävästä. Mainittakoon, että olisin halunnut vetää sijaisuutta toisenkin vuoden, mutta kontrahtiani ei uusittu.
Uskonto on kuitenkin ilmiönä kiehtova, ennen kaikkea siksi, että kaikissa maailman uskonnoissa ja ylemmän tahon pelkäämisessä ja siihen turvaamisessa on niin paljon yhteisiä piirteitä.
Ja mitä olisi maailman kaikki taide (laajasti käsitettynä) menettänyt ilman uskonnollista eetosta, uskonnollisia aiheita ja uskonnon syvätunkemista kaikkeen ihmisen olemiseen?
Asiasta toiseen ja vähän viereenkin, mutta eikös neekerinpusujen nimikin muutettu joksikin neutraaliksi? Eikä enää kuule mainiota lakritsimainosta, jossa musta yhtye/ neekeribändi/ värillisryhmä/ etninen vähemmistöryhmä The Delta Rhytm Boys lauloi Halvan maukkaasta lakritsasta. Itseironiaa parhaimmillaan.
Ja kun ei oikein tiedä, saako nyt sitten sanoa neekeri vai pitääkö puhua värillisistä vai mustista vai etnisistä ryhmistä. Suomen kielen lautakuntakin kiemurtelee kysymysten edessä, eikä anna selkeää vastausta. (Korjatkaa, jos muistan väärin.)
Kun tuntuu siltä, että se rasismi ja halveksunta on mukana siinä uudissanassakin. Musta mies. Ihan sama neekeri siinä tulee mieleen. Varsinkin viihde- ja pornoteollisuus on iskenyt mustaan mieheen lähtemättömän leiman. Ei rasismia kytketä pois sananvaihdolla.
Varsinkin kouluikäiset ovat uskomattoman pimeitä ja ahdasmielisiä asenteissaan maahanmuuttajia ja lähestulkoon kaikkia valtaväestöstä poikkeavia ryhmiä kohtaan. Antisemistismi on tosiaan in, enkä ole keksinyt syytä sen ajankohtaistumiseen.
Joskus tuntuu siltä, että nuo kaikki sanalliset eufemismit vain lietsovat sitä, että asiassa todella on jotain hävettävää, kun pitää kerran hyssytellä puheessaankin.
Muistan aina takavuosien Sisko ja sen veli -ohjelmaa, jossa esiintyi cp-vammainen, joka mm. teki treffit siskon kanssa kertomatta vammastaan. Vaikutelma oli äärimmäisen koominen ja alkoikin kova polemiikki siitä, saako vammaiselle nauraa. Useimmat olivat sitä mieltä, että ei saa, kun se on vammainen. Tämä vammainen sanoi itse, että pitää nauraa, koska he ovat ihmisiä - ja ihmiselle on lupa nauraa. Jotain samaa voisi parhaimmillaan olla asenteessa kaikkia ryhmiä kohtaan.
Tunnustuksellisen uskonnonopetuksen tilalle on myös ehdotettu ns. uskontotietoa, joka saattaisi olla ihan järkevä oppiaine. Mielestäni ei ole mielekästä sisällyttää uskonnonopetusta muiden aineiden kontolle, koska kyseessä on kuitenkin hyvin laaja-alainen ja monimuotoinen ilmiö, jonka opettaminen lisää sekä oman että vieraiden kulttuurien tuntemusta. Monet pitävät "uskontoa" muinaismuistona ja reliikkinä, mutta hyvänen aika sentään: katsokaa ympärillenne! Kuinka voi olla medialukutaitoa tai yleissivistystä, jos ei tiedä mitään kirkkohistoriasta, maailmanuskonnoista ja homo religiosuksesta? Ainakaan nykyisellään esimerkiksi historianopetus ei riitä kattamaan kaikkea tätä. En tiedä, löytyykö paras ratkaisu uskontotiedostakaan: sitä on kritisoitu mm. kaikkien oppilaiden tunkemisesta samaan muottiin. Toisaalta olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että tunnustuksellinen uskonnonopetus ei ole koulun asia.
Mistähän nuo koululaisten kovat asenteet ovat muuten peräisin? Kannatetaan kuolemanrangaistusta, vihataan "rättipäitä" ja halutaan tappaa homot. Tämä lienee aika suuri kärjistys, mutta koululaisilla ja varsinkin nuorilla miehillä on tällaisia asenteita. Muistan yhä lukion etiikan kurssin, jossa keskusteltiin mm. seksuaalisuudesta ja islamista. Eräs tyttö kyseli, miksi kaikki muslimit vihaavat kristittyjä, kun taas muuan poika ilmoitti kiihkeästi ampuvansa homot, jos nämä tulevat hänen "takapihalleen". Mielestäni koulussa tulisi keskustella rutkasti enemmän seksuaalivähemmistöistä ja pohtia myös länsimaisen median tapaa käsitellä islamia. Ehkä maailma muuttuisi vähemmän mustavalkoiseksi, jos asioista todella keskusteltaisiin.
Kyllä Siren, tuota uskonnon merkitystä itsekin tarkoitin, kun puhuin uskonnon syväulottumisesta kaikkeen kulttuuriin, kaikkeen olevaiseen. Harmi vaan, että tunnustuksellinen uskonnonopetus supistaa koko kirjon.
Esimerkkisi koulumaailmasta ovat kuin omia kuulemiani, rättipäineen, ählämeineen ja homoineen. Olen kuullut tuhansia keskusteluja aiheesta, ja aina on sama kaava - valtava enemmistö keskustelijoista on erittäin rasistisia, loput hiukan vähemmän rasistisia ja alle 1 prosentti uskaltaa joskus nähdä laajemmin. On vaikea uskoa, että nuoret olevat tulevaisuuden toivoja, kuten joskus sanottiin. Tulevaisuuden tuho tulee pikemmin mieleen, surullista kyllä.
Omilla äidinkielen tunneillani keskustelut olivat jokapäiväisiä, mutta en havainnut myönteistä kehitystä, koska porukka oli niin tasapäisen yksimielistä ählämvastaisuudessaan, ja opettajan tehtävä ei ole sanoa viimeistä totuutta. Ilmaan heittämäni kysmykset käsiteltiin nopeasti ja raa'asti.
Kuulostaapa lohdulliselta! Mistä tämä yksimielinen konformismi on tullut? Miksi kummassa "yhteisen" mielipiteen pitää olla niin rasistinen ja suvaitsematon? Kotoa on epäilemättä tarttunut matkaan jos jonkinlaisia asenteita, mutta myös mediakuvat varmasti kummittelevat taustalla. Käymässäni lukiossa ei yksinkertaisesti ollut etnisiä vähemmistöjä ja olisi kiinnostavaa tietää, kuinka monella näistä öyhöttäjistä edes oli henkilökohtaisia kokemuksia minkäänlaisista vähemmistöistä.
Onko sinulla muuten tietoa monikulttuurisen koulun arjesta vaikkapa pääkaupunkiseudulla? Mieleeni tuli Karmela Liebkindin ja Magdalena Jaakkolan Monikulttuurinen Suomi -tutkimus, jossa todettiin, että tehokkain keino vähentää ennakkoluuloja on yksikin vapaaehtoinen kontakti jonkin "ulkoryhmän" edustajan kanssa. (Ennakkoluuloja siis toki löytyy sekä valtaväestöstä että maahanmuuttajista.) En tiedä kovin paljon tällaisten koulujen etnisistä jännitteistä.
Joskus tämä keskustelu tuntuu loputtomalta suolta, jossa suvaitsevaisuudesta ja "monikulturalismista" tehdään hirmuisa peikko ja ääriliberalistinen liike, joka hukkuu omaan poliittiseen korrektiuteensa. Kuitenkin olisi kovin tärkeää, että ihmiset oppisivat edes sietämään toisiaan ja mielellään tulemaan toistensa kanssa toimeen.
Minua kummastuttaa eritoten se, että nämä rasistiset nuoret - sama pätee vanhempiinkiin henkilöihin - ovat kuitenkin olevinaan maailmankansalaisia, kansainvälisiä henkilöitä, jotka suvereenisti siirtyvät kielestä ja maasta toiseen ja ovat reissanneet suurin piirtein maailman ympäri. Eikö edes matkailu avarra?
Tämä on nyt tietysti aika pahastikin yleistävää, ja varmaan joku mielessään älähtää vastalauseen.
Totuus on kuitenkin se, että olen todella ollut näitten nuorten keskellä, aivan sisällä siinä piirissä senkin takia, että nimenomaan äidinkielen ja luovan ilmaisun opettajalle herkästi avaudutaan ja uskoudutaan. Olen kuullut karmeita henkilökohtaisia tragedioita heidän omasta elämästään, tukenut heitä, jutellut tuhannesti ja taas tuhannesti, mutta sekään ei ole avartanut maailmankatsomusta. Rasistinen henki on ja pysyy.
Olin havaitsevinani myös sen, että rasistiset asenteet tulevat opiskelijan kotoa, omilta kasvattajilta, ja esimerkiksi tulotasosta riippumatta. Voi kuitenkin sanoa, että humanistisen koulutuksen omaavien vanhempien lapsilla oli rasismia selvästi vähemmän kuin esimerkiksi kaupallisen koulutuksen tai työn omaavilla. Ja edelleen, mitä vähemmän koulutusta vanhemmilla oli, sen rasistisempia asenteita heidän lapsillaan oli. Tämä oli nyt vain esimerkki omasta kokemuspiiristäni, eikä siitä kannata kenenkään loukkaantua. Sanoisin vain Jörn Donnerin tapaan, että lukeminen kannattaa aina. Mitä laajempi yleissivistys, sitä enemmän todellista tietoa eri kulttuureista, erilaisista ihmisistä.
Kysymästäsi monikulttuurisen koulun arjesta minulla on vain vähän tietoa ja kokemusta, ja pääkaupunkiseudulta ei ollenkaan. Omassa oppilaitoksessani oli vuosittain maahanmuuttajia, etupäässä idän suunnalta tulleita, ja heillä oli vaikeuksia sopeutua opintososiaaliseen elämään, tukitoimista huolimatta. Muutama maahanmuuttajaopiskelija, joka oli aktiivinen luonteeltaan, onnistui ottamaan näkyvän paikan luokkayhteisössä, joskaan vapaa-aikaa maahanmuuttajat eivät viettäneet suomalaisopiskelijoiden kanssa, tietääkseni.
Yksi venepakolainen oli erityisen avoin ja viehättävä luonne. Hän kyllä laati tappotuomion itselleen jo ensiesittelyssäään, jossa hän luokan edessä, opettajanpöydällä istuskellen hymyili ja kertoi olevansa paitsi entinen venepakolainen, niin sateenkaari-ihminen, eli homo. Olisi kuullut sen klassisen nuppineulan putoamisen - niin hengittämättä luokka oli hetkisen. Niin, ja poika lopetti opintonsa ennen joulua.
Kotiliesi vuonna 1947: "Juuri näinä viikkoina tulevat lasten vanhemmat kansakoulujen johtokunnissa yhdessä opettajien kanssa päättämään, mitä aineita ensi vuonna kansakoulussa opetetaan ja millaisin tuntimäärin. Monet kodit ehkä eivät ole vielä kiinnittäneet huomiota kansakoulun uskonnonopetuksesta käytyyn julkiseen keskusteluun, ja siksi olemme pyytäneet opettaja O. A. Kärnää selvittämään asian nykyvaihetta, koska asia on katsottava kansan elämän tärkeimpiin kuuluvaksi ja koskee kaikkia kansalaisia."
59 vuotta sitten ja tänään sama keskustelu kuin ennen kansakoulun aikaan jatkuu uusissa ala- ja yläkouluissa.
Minun mielestäni opetus eri uskonnoista kuuluu kouluille, mutta oman uskon opetus kullekin uskontokunnalle koulun ulkopuolella.
Aika mielenkiintoinen on tuossa mallissa uskontoa opettavan pätevyyskysymys.
Eli opettajaksi ei tulisi kirkon toimihenkilö, pappi, teologian maisteri. Kuka se voisi olla?
Uskontotiedettä pääaineenaan opiskellut olisi kai pätevin uskontotiedon opetukseen. Heitä on vaan aika vähän, ja ongelmana olisi nykyistä enemmän se, että yhden koulun supistuvista tuntimääristä ei tule täyteen opetusvelvollisuudet (+ ylitunnit joista koostuu se osa palkkaa, jolla opettaja pystyy ostamaan voin leivälleen).
Tällainen asetelma antaa viitteen siihen, että uskontoa opettamaan kelpaa kurssipohjalta jonkin muun aineen opettaja.
Kirjoitin aiheesta Osmo Soininvaaralle blogissani viime heinäkuussa - "Osmo Soininvaaran piilo-opetussuunnitelma, 19.7" - ja lähetin hänelle jutun sähköpostilla eduskuntaan.
Kritisoin siinä (osittain vastoin omia mielipiteitäni - tyypillistä minulle!) kaiken uskonto-opetuksen muokkaamista uskontotiedoksi, koska silloin oppilaat saavat uskonnoista kokemuksen ja tietämyksen, jossa mikään ei syvemmässä mielessä erotu omaksi alueekseen.
Uskontotieto on maallistuneen ja ateistisen yhteiskunnan tarjous uskonnonopetukseen - se ON ideologinen päätös, vaikka toisin väitetään.
Toisaalta - jos opetetaan tunnustuksellisesti, niin eihän siinäkään erotu kuin se yksi uskonto, mutta tämä on vaikea ongelma.
Uskontokasvatus on aina enemmän traditioon kuin valintaan perustuvaa.
Jos haluat monipuolista tietoa, et saa tradition antamaa eetosta.
Jos sen sijaan omaksut vain yhden uskonnon tietoineen ja tapoineen, sinusta saattaa tulla jopa rasisti (tai vähintäinkin eksluvisisti kuten hieno luterilaisten teologien käyttämä termi kuuluu).
Soininvaara vastasi minulle aivan oikein, että yhteiskunnan rahat (eikä myöskään ammattitaito) eivät riitä opettamaan kaikille omaa uskontoaan - tunnustuksellisesti/julistavasti.
Sen vuoksi uskontotiedon projekti on ainut järkevästi perusteltavissa oleva.
PS.
Mitä tulee kirkon ja valtion erottamiseen toisistaan, niin eiköhän siihen pikkuhiljaa (todella hissunkissun) olla menossa Suomessakin.
Luterilainen perinne on ylläpitänyt "kahden regimentin" yhteyttä toisin ja pitempään kuin katolisissa maissa, joissa kirkko on irronnut/irrotettu valtiollisista kahinoista, ja jota (kirkkoa) Paavi ylläpitää menestyksekkäästi oman vaikutusvaltansa kautta: - "It`s a kind of great "capitalism".
19.6 eli kesäkuuta....
On kyllä sääli, jos uskontotiedettä, uskontoa ja/tai eettisiä elämänpohdiskeluja jossain muodossa ei sisältyisi koulujen opetussuunnitelmaan.
Ajattelen kyllä niin, että tradition antamaa eetosta ei voi opettaa, se pitää kokea, jos sitä halutaan - ja miksei haluttaisi, siinä kerroksessahan syntyvät elämykset, tunteet synnyttäen uutta. Ja tässä ainoa keino on kai antaa oppilaille tilaisuuksia eetokselliseen kokemiseen. Voi olla niin, että ei ole edes aivan sama, kuka niitä kokemuksia tarjoaa, koska kirkko on lapselle vieras instituutio.
Vaikea asia, jos tosiaan halutaan tradition antamaa eetosta, jonka puutteen kyllä itsekin näen vajeena lapsen kehityksessä. Se vaan, että miten annat tuon asian antamatta samalla vain yhtä tietä monen joukosta.
Uskontotiedon opetussuunnitelmat voidaan kyllä muokata väljiksi ja ehkä kehittää melko luovaan ja elämykselliseen suuntaan. Voihan lapsi nauttia yhtäläisesti vaikkapa ortodoksisesta jumalanpalveluksesta kuin primitiivikulttuurin initiaatiomenojen patarumpusoolosta. Tai joulun kristillisestä sanomasta tai juutalaisen kalenterivuoden juhlaseremonioihin tutustumisesta. Voidaan mennä kirkkoon urkukonserttiin tai valmistaa vaikka virtuaalinen mormonijoulu - ihan miten opettaja viitsii aineensa kehittää.
Kaikilla maailman uskonnoilla taitaa olla enemmän yhteisiä kuin erottavia piirteitä. Tähän asti on opiskeltu ennen kaikkea uskontojen eroja, nyt voitaisiin keskittyä niiden yhteisiin piirteisiin, koska ei tietäminen lopulta ole tärkeää, vaan kokeminen, eläytyminen.
Ajatuksesi on hyvä - rakentava. Näin toivon itsekin.
Mutta yks juttu.
"Bitch" - et ymmärtänyt alunperin, miten hullut miehet himoitsevat sinua, kun asetit kauniin korvakuvasi blogin tunnukseksi.
Varo vaan - kohta tulee "hormonipakolainen" ja kysyy - "May I".
Rakentava ajatus - kaikki uskonnot yhteen pötköön - miten naisellista...
Mutta siinä sössössä kukaan ei opi mitään muuta kuin tarvittavat kansalaisyhteiskunnan vaatimukset ja loput menee katuojaan...
En siis usko periaatteisiisi Iines. En myöskään Soininvaaran "laskelmiin".
Jos lapsi ei saa omaa uskonnon opetustaan, hänelle voidaan opettaa vaikka avaruusfysiikkaa, minkä aineen luennoinnin fysiikan reduktionisti-pellet tietenkin ottavat riemuiten vastaan.
He kun sitäpaitsi väittävät "tietävänsä" näistä asioista enemmän kuin muut.
Anna mun kaikki kestää...
"Omilla äidinkielen tunneillani keskustelut olivat jokapäiväisiä, mutta en havainnut myönteistä kehitystä, koska porukka oli niin tasapäisen yksimielistä ählämvastaisuudessaan, ja opettajan tehtävä ei ole sanoa viimeistä totuutta. Ilmaan heittämäni kysmykset käsiteltiin nopeasti ja raa'asti."
Minusta tässä rasismin kummastelussa ollaan ajoittain pahasti väärillä jäljillä, sanoo entinen multikulturismin kannattaja (nykyinen valikoivan maahanmuuttajuuden puolestapuhuja). On mielestäni pystytty melko vääjäämättömästi todistamaan, että multikulturismi on pahasti epäonnistunut ei pelkästään Ranskassa, vaan myös esim. Hollannissa ja Ruotsissa. Suomessa tunnutaan ajattelevan, että maahanmuuttajien ongelmat johtuvat vain_ja_ainoastaan suvaitsemattomuudestamme. Jos ja kun ongelmat ovat hyvin vakavaa luokkaa sekä Ruotsissa että Hollannissa, tarkoittaako se, että sielläkin esiintyy ylenpalttista suvaitsemattomuutta?
Aivan samalla tavalla kuin kauhistelen sitä, että suomalainen mies lyö, kauhistelen myös sitä, että maahanmuuttaja (erityisesti muslimi) lyö kahta kauheammin. Sama pätee raiskauksiin. Ulkomaalaisten rikollisuuteen voi tutustua mm. seuraavassa osoitteessa oikeusministeriön sivustoilla: http://www.om.fi/optula/uploads/nul786y.pdf.
Ymmärrän kyllä, että mahdollinen syy ulkomaalaisten väkivaltaisuuteen saattaa piillä suomalaisen miehen tai ehkä jopa suomalaisen naisen suvaitsemattomuudessa, mutta en jaksa uskoa, että syy- ja seuraussuhde on näin yksinkertainen.
Minun on kertakaikkiaan hankala ymmärtää, miksi naisjärjestöt ovat niin hiljaa maahanmuuttajien seksuaalirikoksista. Suomalaisen miehen suvaitsemattomuudesta ja väkivaltaisuudesta pauhataan ja aivan varmasti aiheestakin, mutta maahanmuuttajien (joiden kulttuureissa esim. sukupuolielimien silpominen on Jumalan tahto) väkivaltaisuus on tabu.
Tutustuin aikanaan erääseen mieheen, Irakin kurdiin, viisaaseen ja humaaniin ihmiseen. Hän muutti Suomesta Ruotsiin ja rakastui kurdinaiseen. Valitettavasti ystäväni oli aivan liian 'integroitunut' länsimaalaiseen yhteiskuntaan, joten avioliitto ei ollut mahdollinen. Ystäväni kirjoitti kaikessa humaaniudessaan johonkin ruotsalaiseen lehteen hyvin rakentavan artikkelin maahanmuuttajuuden ongelmista. Hänen virheensä oli se, että hän tohti arvostella, ruotsalaisten suvaitsemattomuuden lisäksi, 'uskonveljiensä' halveksivaa suhtautumista uuteen kotimaahansa. Hän sai niskoilleen tappouhkauksen ja joutui pakenemaan Ruotsista.
(Niskakuvasta sen verran, että se on metafora minusta. Tulkitkoon kukin miten tahtoo - tulkinta kertoo usein kuitenkin enemmän tulkitsijasta kuin kohteesta. ;)
Ei noin Rauno, että kaikki uskonnot yhteen pötköön. Vaan niin, että visio olisi etsiä se, mikä kaikissa uskonnoissa on yhteistä, ei erottavaa. Tähän visioon voitaisiin päästä tutkimalla eri uskontoja, siis uskontoa kaikkineen. Sitä kai uskontotiede on. Ohueksihan tuo jäisi nykyisilläkin tuntimäärillä, mutta en keksi parempaakaan ratkaisua, jos kerran kansanedustajakin tietää varmaksi sen, että rahat eivät riitä jokaisen oman uskonnon opetukseen.
Elonvirta, miksi naisjärjestöjen tulisi nostaa jokin raiskaajaryhmä pramille? Samaan syssyyn ne mustat raiskaajat menevät kuin kuin valkoiset suomalaisetkin - onko tuossa eroja? Ymmärrän hyvin, että koko yhteiskunta varoo maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöryhmien nimeämistä uutisoinnissaan ja medialausunnoissaan minkään rikoksen kohdalla, jottei tulisi syytettä rasistisesta kiihotuksesta. Ja tosiaan, ei se ole edes oleellinen asia. Eikä se varmaankaan sitä tarkoita, että maahanmuuttajien rikoksia pidettäisiin vähemmän tuomittavina.
"Elonvirta, miksi naisjärjestöjen tulisi nostaa jokin raiskaajaryhmä pramille?"
Siksi koska asioista pitäisi puhua rehellisesti ja avoimesti. Minusta asioiden analyyttisen puimisen ja rasistisen mustamaalaamisen välillä on vissi ero. Ymmärrän, että haluat korostaa eri uskontojen yhteneväisyyttä positiivisessa hengessä, enkä lainkaan kiellä, etteikö sitä olisi, mutta jos meillä on ongelma, meillä täytyy olla lupa pohtia ongelman syitä.
Kulttuurieroja on ihan oikeasti olemassa ja mielestäni sorrut älylliseen epärehellisyyteen, jos väität että suomalaisten miesten ja afrikkalaisten miesten ajattelutavassa suhteessa naiseen ei ole mitään eroa. Näistä eroista on selkeä maininta linkittämässäni oikeusministeriön tutkimuksessa. Sortuuko oikeusministeriö mielestäsi rasismiin, kun se erittelee rikoksia maahanmuuttajaryhmittäin?
Miesten ja naisten aggressiivisuuden erot johtuvat todistettavasti perimästä ja siihen liittyvistä hormonituotannon eroista. Tätä eivät edes naisjärjestöt kiellä. Miksi eri rotujen välisistä eroista ei saisi puhua, kun niitäkin ihan aikuisten oikeasti on?
Ymmärrän, että kannat huolta rasismin kasvusta. En itsekään tiedä, miten tämän asian voisi saattaa julkisuuteen niin, että se ei herättäisi ylikiehahtavaa vihaa. En todellakaan tiedä.
Minusta vain tuntuu, että hyssyttely on se kaikkien pahin vaihtoehto.
Jos meillä on ongelma, meillä täytyy olla lupa pohtia ongelman syitä.
Linkistäsi ilmenee, mikäli oikein tulkitsin pikaisesti lukaistessani - että kaikista tuomituista raiskauksista 27 prosenttia on ulkomaalaistaustaisten miesten tekemiä ja 73 prosenttia suomalaisten miesten tekemiä.
Valaise nyt ihmeessä minua, miksi tuo 27 prosenttia on sinusta suurempi ongelma kuin 73 prosenttia. Miksi juuri siitä tulisi lyödä rumpua?
Raiskaus on aina paha ja julma teko, eikä raiskauksia poista se, että katsotaan ihonväriä tai muuta raiskaajan erityispiirrettä.
Rotujen eroja tietysti on, mutta en parhaalla tahdollakaan ymmärrä, miten erot olisivat relevantteja tässä asiassa. Et kai itse ajattele niin, että suomalaismiehillä on etuoikeus raiskaamiseen?
Hyvä Iines!
Lainaus oikeusministeriön raportista:
"Kulttuuriset erot ovat näkyneet muun muassa siinä, että jotkut ulkomaalaisryhmät
eivät kunnioita naisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta siten kuin
suomalaisessa yhteiskunnassa on tapana. Ulkomaalaiset syyllistyvätkin suhteellisesti
kaikkein useimmin raiskausrikoksiin ja muihin seksuaalirikoksiin."
Jos vertaat lainaamiasi prosenttilukuja kyseisten ryhmien edustajien kokonaislukumäärään niin voit ehkä ymmärtää pointtini paremmin (tai sitten et). Joka tapauksesa siitä seuraa, että maahanmuuttajat raiskaavat _suhteellisesti_enemmän kuin suomalaiset miehet. Tästä seuraa (ei pelkästään minun mielestäni, vaan monen muunkin), että maahanmuuttajien suurempaan raiskausherkkyyteen täytyy olla jokin syy. Yksi syy ilmiselvästi on se, mikä lainaamassani tekstipätkässä mainittiin. Jos ei ole niin toivoisin, että joku valaisisi minua ymmärtämätöntä.
"Et kai itse ajattele niin, että suomalaismiehillä on etuoikeus raiskaamiseen?"
Minä toivoin kädet ristissä, että en saisi taas kuulla tätä. Kun nyt ilmiselvästi olet fiksu ihminen, niin vastaan kysymykseesi: En ajattele! Enkä voi ymmärtää, millä logiikalla moinen ajatus edes saattoi vilahtaa mielessäsi.
maahanmuuttajien suurempaan raiskausherkkyyteen täytyy olla jokin syy.
Kävisikö tämä oikeusministeriön tilasto yhdeksi syyksi:
Somaleista 44 prosenttia, virolaisista 18 prosenttia,
venäläissistä 13 prosenttia ja
vietnamilaisista 14 prosenttia on kokenut Suomessa itseensä kohdistuvaa väkivaltaa, kun taas Suomen koko väestöstä väkivaltaa on kokenut vain 11 prosenttia.
Käyhän se!
Pointtini ei ole se, että Suomessa ei ole rasismia, vaan se, että suomalaisten_rasismi_ei_ole_ainoa_syy ulkomaalaisten rikollisuuteen. Yksi syy on kulttuurierot. Minusta on erittäin tervetullutta, että esim. Jaakko Hämeen-Anttila sivistää meitä kertomalla islamin rauhanomaisista sfääreistä, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että islamilaisessa kulttuurissa ajatellaan kovin toisella tavalla naisen koskemattomuudesta kuin meillä täällä Suomessa. Tämän ääneen sanominen tuntuu olevan kiellettyä!
En usko, että maahanmuuttaja kokee itsensä vain ja ainoastaan onnettomaksi raasuksi, vaan myös olennoksi, jolla on ihan oikeasti oma kulttuuritaustansa, josta hän on ylpeä, mutta johon saattaa liittyä sellaisia asioita, joita me emme voi hyväksyä.
Totta tietysti, ettei rasismi ole ainoa syy. Ja kulttuureissa on suuria eroja siinä, miten mies suhtautuu naiseen ja päinvastoin.
Usein on kuitenkin niin, että valtaväestön kulttuurin tavat tässä asiassa tiedetään, ja niitä halutaan noudattaa, koska halutaan sopetua uuteen elämään niin paljon kuin se on mahdollista omaa kulttuuria menettämättä.
Jos sesimerkiksi somalimiehen raiskausherkkyys olisi totta ja kulttuurinen ero, näitä raiskauksia olisi varmaan paljon enmmän. Voidaan myös kysyä, mikä osuus raiskauksissa on miehen kokemalla puutteella. Onko yhteisössä tarpeeksi vapaita somalinaisia? Ja vielä kerran: mikä osuus on on sillä, että lähes 50 prosenttia somaleista on Suomessa pahoinpidelty?
Maahanmuuttajien sopeutumiseen en pysty suhtautumaan yhtä valoisasti kuin sinä, mutta sydämeni pohjasta toivon, että sinä olet lähempänä totuutta.
Intuitioni sanoo, että 'naisen puute ' on yksi syy. Tuo olisi jopa ihan tilastoitavissa oleva asia.
Sen selvittäminen, että kuinka paljon somalien kohtaama väkivalta vaikuttaa heidän käytökseensä onkin jo hankalampi juttu. Tietysti sitä voisi aina kysyä, mutta virhemarginaali taitaisi olla melkoinen. Mutta ymmärrän kyllä pointtisi. Väkivalta synnyttää väkivaltaa.
Iines! Käsi sydämelle. Kun itse ääneen (tai äänettömästi) ihmettelet suomalaisen miehen tekemiä seksuaalirikoksia, pohditko sinä samalla tavalla syitä ja seurauksia kuin nyt teet maahanmuuttajien kohdalla? Kun minusta nyt vaikuttaa siltä, että olet ainakin valmis hyväksymään sen, että rotujen (lue: eri rodut synnyttävät erilaisia kulttuureja) välillä on eroja, vaikkakaan niillä ei olekaan mielestäsi (ilmeisesti) mitään tekemistä seksuaalirikosten kanssa.
HS:ssä oli vähän aikaa sitten artikkeli juuri näistä kulttuurieroista suhteessa maahanmuuttajien rikoksiin. Kirjoittaja, joka oli asiaa tutkinut, totesi, että kulttuurierot täytyy ottaa mukaan yhtenä muuttujana puhuttaessa Mamujen rikoksista. Hänen esimerkkinsä oli seuraava:
Somalit eivät aja autoa kännissä. Syy: muslimit eivät juurikaan juo alkoholia. Oletko valmis hyväksymään kyseisen syy- ja seuraussuhteen?
Pari huomautusta kristillisestä suvaitsevaisuudesta.
EksluSivimi - inkluSivismi. Näin menee oikeinkirjoitus.
Ekslusivistit hylkäävät yhteistyön muiden uskontojen kanssa, eli pelastus löytyy vain kristillisen kirkon sisällä.
(Jo eräs vanhan kirkon periaate kuului - "extra ecclesia nulla salus=kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta").
Inklusivistit sen sijaan ovat valmiimpia hyväksymään teesin, jonka mukaan kaikissa uskonnoissa on yhteisiä - toisiaan tukevia ja täydentäviä piirteitä. Puhutaan siis alunperinkin samasta Jumalasta.
Tämä lienee ollut (varauksin) myös Origeneen ja Augustinuksen kanta.
Mutta esim. Karl Barth oli ekslusivisti ja jopa partikularisti, mikä merkitsee, että VAIN usko Kristuksen pelastustyöhon voi pelastaa ihmisen. Muut jäävät ikäänkuin nuolemaan näppejään...
Barth muuttui vakaumukselliseksi pasifistiksi II maailmansodan aikana, mutta hänen teologiset asenteensa hipovat ajoittain jopa rasismia.
Kirkon ekumeeninen liike, jonka johdossa oli pitkään - jopa paaviehdokkaana - Hans Küng edustaa puolestaan Barthille vastakkaista, kirkkopoliittista näkemystä.
Teologia on kuin systemaattista filosofiaa - siinä kaikki liittyy kaikkeen, joten sen vuoksi en voisi kuvitella Küngia myöskään ekslusivistien porukoihin.
*
Kaikki tämä liittyy uskontotiedon opetukseen siten, että siinä ekslusivismi hylätään tykkänään ja inklusivismi viedään äärimmäisyyteen asti.
Kysyn kuitenkin Iines sinulta edelleen: miten ihmistä voi kasvattaa uskon asioissa, jos hänelle tarjotaan pelkästään synkretistiset uskontomarkkinat, joissa kaikki maailmankatsomukset ovat kaupan?
Harva meistä nimittäin pystyy käymään samanlaista sielun taistoa uskonsa etsimisen suhteen kuin "maailmanmies" Augustinus, joka lopulta 32-vuotiaana otti kasteen ja kääntyi kristityksi.
Puhumattakaan nyt hieman vaatimattomammasta metanoiasta (mielenmuutoksesta) koskien meitä "tavallisia pulliaisia.
(Augustinushan oli eräs maailmanhistorian suurimpia aatteellisia neroja).
Ylensä me vain jätämme asian sikseen ja ryhdymme laskemaan vaikkapa tilastoja kuten sinänsä oivallisen fiksu Osmo Soininvaara.
EKSKLUSIVISMI. Kai se nyt meni lopulta oikein.
Maahanmuuttajien sopeutumiseen en pysty suhtautumaan yhtä valoisasti kuin sinä, mutta sydämeni pohjasta toivon, että sinä olet lähempänä totuutta.(Elonvirta)
Äläs nyt liioittele! Jos sanon, että maahanmuuttaja tahtoo sopeutua valtaväestön kulttuuriin parhaansa mukaan, se ei tarkoita sinisilmäisyyttä ja luuloa, että kaikki hyvin somalileirissä.
Kyseessä on sama ilmiö, jota kuka tahansa noudattaa ulkomailla käydessään: noudattaa parhaan kykynsä ja mahdollisuuksien mukaan kyseisen maan käyttäytymisnormeja,
Iines! Käsi sydämelle. Kun itse ääneen (tai äänettömästi) ihmettelet suomalaisen miehen tekemiä seksuaalirikoksia, pohditko sinä samalla tavalla syitä ja seurauksia kuin nyt teet maahanmuuttajien kohdalla?
Kyllä pohdin. Olen aina ollut uteliaisuuteen asti kiinnostunut ihmisen käyttäytymiseen – erikoisesti poikkeavaan – vaikuttavista syistä. Olen lukenut psykologian opukseni kannesta kanteen jo teininä ja myöhemmin monenlaista.
Kun minusta nyt vaikuttaa siltä, että olet ainakin valmis hyväksymään sen, että rotujen (lue: eri rodut synnyttävät erilaisia kulttuureja) välillä on eroja, vaikkakaan niillä ei olekaan mielestäsi (ilmeisesti) mitään tekemistä seksuaalirikosten kanssa.
Tietenkin kulttuurieroja on! En vain ymmärrä, millä tavalla kulttuuriero aiheuttaa raiskaushalun somalimiehissä, kun he tulevat tänne Euroopan Unionin väkivaltaisimpaan maahan, Suomeen. Eikö pikemmin voisi olla kyse samanlaisen mallin löytämisestä?
Suomessahan 40 % naisista on joutunut miehen tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi. Puolison tekemän fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai väkivallallan uhkailun kohteeksi on joutunut 22 % parisuhteessa olevista naisista.
Entisen miehen väkivallan tai uhkailun kohteeksi on joutunut 50 % avio- tai avoliitossa olleista naisista. 60 % tapauksista pahoinpitelijä on naiselle entuudestaan tuttu, nykyinen tai entinen kumppani. Arviolta 30-40 % väkivaltatilanteista puolison pahoinpitelyyn liittyy myös lasten pahoinpitely. Suurin osa naisiin kohdistuvasta väkivallasta jää poliisilta piiloon.(Lähde: Heiskanen, Markku ja Piispa, Minna (1998). Usko, toivo, hakkaus)
Vielä yksi asia. Puhut paljon kulttuurieroista ja tunnut selittävän sillä maahanmuuttajien raiskauslukuja. Kun katsoo noita tilastoja tarkemmin, huomaa, että suurin suomalaisnaisten raiskaajaryhmä ovat heimolaisemme virolaiset, joiden kulttuuri on samantapainen kuin meillä, joiltain osin vain ehkä (?) hieman jäljessä, ei kaikilta. Kulttuuriltaan tyystin erilaiset somalit sen sijaan tekevät ennen kaikkea ryöstöjä ja pahoinpitelyjä (nuorisotappelut).
Helvetti. Te naiset laskette erilaisten "tönäisyjen?" määrää ja laatua, vaikka ne eivät ole ratkaiseva syy eroon - päinvastoin.
Miten monta inhottavaa sanaa ja pihtausta nainen voi/saa tehdä, ennnekuin mies on valmis sanomaan GOODBYE!
Mielenkiintoinen laskuri. Toden totta. Siinähän laskette - JA odotatte, että joku tulee joko fantasiamaailmaanne tai ihan oikeasti öhöttämään makuuhuoneenne "antimia" nauttiakseen...
Paska jätkä, jos et noudata "opettajan päivärytmiä."
(Minulla on henkilökohtaista kokemusta asiasta...Ei nyt sentään näin rumilla sanoilla ja karkealla provokaatiolla.)
Äläs nyt Rauno hermostu. Annas kun luen viestisi ajatuksen kanssa. Tuo uskontojuttukin on vielä kesken.
"Kyseessä on sama ilmiö, jota kuka tahansa noudattaa ulkomailla käydessään: noudattaa parhaan kykynsä ja mahdollisuuksien mukaan kyseisen maan käyttäytymisnormeja"
Olen pahoillani, mutta tässä meillä on näkemysero. Enkä puhu pelkästään somaleista, vaan esim. suomalaisista votkaturisteista Virossa. Hmm... suomalainen alkoholikulttuuri.
Puhun sen takia paljon kulttuurieroista, koska niillä on ihan oikeasti vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen. Enkä ymmärrä, miten seksuaalinen käyttäytyminen olisi tämän syy -ja seurausapparaatin ulkopuolella.
Tilastot olet katsonut tarkkaan ja se on hyvä. Huomaa kuitenkin, että maantieteellisestä läheisyydestä johtuen virolaisia sekä seksuaali- että muita rikollisia (ja tietysti niitä ei-rikollisia myös) liikkuu_huomattavasti_enemmän Suomessa kuin esim. somaleja. Tilastoja minulla ei ole, mutta niin olen ymmärtänyt, että ilmeisen vilkas liikenne Suomen ja Viron välillä on.
"Tietenkin kulttuurieroja on! En vain ymmärrä, millä tavalla kulttuuriero aiheuttaa raiskaushalun somalimiehissä, kun he tulevat tänne Euroopan Unionin väkivaltaisimpaan maahan, Suomeen. Eikö pikemmin voisi olla kyse samanlaisen mallin löytämisestä?"
Kun keskustelu on kiertynyt raiskausten ympärille niin nyt pitäisi vain saada selville se, että tekevätkö suomalaiset keskimääräistä enemmän seksuaalirikoksia EU:ssa. En itse asiassa tiedä.
Suomalainen mies on väkivaltainen, tiedän sen, enkä halua väheksyä sitä.
Eikö sinun pitäisi, ollaksesi johdonmukainen, olla puhumatta suomalaisesta mallista. Jos ei kerran ole olemassa somalialaista tai virolaista mallia, käsittäkseeni suomalaistakaan käyttäytymismallia ei voi olla olemassa. On olemassa vain universaali miehen malli. Sen sijaan jos haluat seurata minun tilastoihini perustuvaa ajatteluani ihan vain vittuillaksesi ja näyttääksesi kuinka naurettava se on, niin..., sinulla on siihen tietysti täysi oikeus.
Hyvää Viikonloppua. Perjantai riennot odottaa. Palaan kyllä astialle, jos jaksat vielä vääntää.
Suomessa ei ole koulupakkoa, on vain oppivelvollisuus.
Kirkko on kyllä tekevinään eroa valtiosta, mutta ei halua luopua verottamisesta eikä tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta.
Asiasta toiseen ja toisesta kolmanteen. Mistä johtuu, että minulla osoitteesi aukeaa vanhaan päreeseesi, vaikka seuraavankin päreen keskustelu on jo lopuillaan.
Taitaa johtua Vihollisesta.
Iines on turhaan yrittänyt palauttaa niska-addikteja ruotuun. Eivät ole muistaneet tallentaa kuvablogissa olleita iineksen nuoruudenkuvia.
Hymyä korviin asti!
Teistähän tulisi erinomaisia survey-tutkijoita - elonvirta et kump.
Kysymys somaliukolle: "Miksi haluatte panna suomalaisia naisia?"
Vastaus saataneen nopeasti..?
Mutta.
Raivostuttavinta tässä jaarittelussa on se, ettei mihinkään loppupäätelmään päädytty (koskaan); - lopulta lähdettiin viettämään weekendiä.
Saatana miehet eivät lopeta näin helpolla. Tapellaan vaikka koko viikonloppu!
Veri nenässsä...Mutta ei ainakaan jaaritella!
jne. jne.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Heh. A-K.H. Sinäpä "sen" oivalsit.
Kysyn kuitenkin Iines sinulta edelleen: miten ihmistä voi kasvattaa uskon asioissa, jos hänelle tarjotaan pelkästään synkretistiset uskontomarkkinat, joissa kaikki maailmankatsomukset ovat kaupan?(Rauno Räsänen)
Kysymys on painava, enkä osaa vastata siihen empimättä ja pohdiskelematta omaa kantaani joka puolelta.
Ajattelen lähinnä niin, että tunnustuksellisen uskonnon opetus on lasta ja nuorta liian varhain kammitsoivaa, ellei peräti manipuloivaa.
Kysehän on uskonnosta, uskonvaraisesta asiasta, jota ei voi tosiallisesti todistaa. Miten voimme tällaista ideologiaa opettaa syvästi ja ikään kuin ainoana totuutena?
Ajattelen myös niin, että uskonnollinen kulttuuri on kuitenkin niin rikas ja syvä asia, että se pitää välittää tuleville polville, siitä pitää kertoa, antaa tilaisuuksia juuri tuohon tradition eetokselliseen kokemiseen, joka ei mielestäni vaadi yhteen uskontoon syväkeskittymistä, vaikkakin on selvää, että valtauskonnollla tulisi opetuksessakin olemaan keskeinen asema.
Enpäs usko, että näihin sen kummemmin nykykouluissa keskitytään nytkään. Tuo suvivirsi-esimerkkini on kai aika kuvaava koulujen ympäripyöreästä suhtautumisesta uskonnon opetukseen.
Just niin.
"Joko liirum laarum tai kunnon täsmäopetus."
Ehdotin täkäläiseen filosofiatarjontaan takavuosina yhdeksi erityisalaksi uskonnonfilosofiaa, koska täällä oli yhteiskuntatieteellisessä peräti kolmella professorilla myös teologinen tutkinto. Ei lyönyt läpi. Steinerilainen vierailija on kyllä kelvannut. Mikko Yrjönsuuri Joensuun yliopistosta olisi ollut pätevä hoitamaan asian. Hän sai pallin uskonnonfilosofina Helsingin yliopistosta. Kesäyliopistossa on kyllä perusopetusta luterilaisessa ja ortodoksisessa teologiassa.
Liirum laarum nyt itsellesi.
Voiko täsmäuskoa opettaa? Eikös siihen hurahdeta?
Ei - siihen nimenomaan ei hurahdeta, Se omaksutaan asiallisesti - jos omaksutaan...
Mutta liirum-laarumit ovat yhtä tyhjän kanssa.
Muuan naispuolinen tuttavani sanoi, ettei hurahda uskoon. Hän oli jehovis, mutta ei uskaltanut paljastaa sitä minulle.
Uskoon voi tulla hurahtamisen eli heräämisen kautta, mutta uskoon voi kasvaa myös Sanan kuulemisen ja lukemisen kautta. Raamatussa Jeesus sanoo, ettei kukaan voi tulla hänen tykönsä, ellei Isä häntä ensin ylhäältä vedä. Jeesua sanoo olevansa ainoa portti, tie , totuus ja elämä.
Jotkut ovat kyllä kärkkäitä epähienosti kysymään, koska annoit elämäsi Kristukselle ja otit Hänet vastaan henkilökohtaisena vapahtajanasi. Joillekin se on tärkeää kuin AA-raittiille vuosipäivän viettäminen.
Körttiherännäisyydessä saatetaan kysyä, että miten on sielus laita, mutta yleensä ei toisen elämään tupata eikä nousta teologisissa kysymyksessä parrigaadeille, eikä tarpeettomalla väliintulolla turmella Jumalan työtä ihmisessä, joka on hengellisessä prosessissa. Pelastusvarmuus ei kuulu heidän teologisen sanastoonsa. Siinä mielessä heidän uskonkäsityksensä lähenee predestitinaatio-oppia, mutta ei kuitenkaan kalvinistisessa mielessä. Kuitenkaan ihminen ei voi "rajalla" tietää, onko pelastuva vai ei. Se asia jää Jumalan armotalouden varaan, sillä vain Jumala voi tutkia sydämet.
Körttiläisyyttä on sanottu myös alatien kristillisyyden, mutta myös ruikutuskristillisyydeksi; uskova elää tavallaan jatkuvasa epävarmuuden tilassa armonvilauksesta toiseen. Sanan päälle ei saa krossata. Tämä on paljolti vanhakantaista pietismiä, jota esim. Hedberg ei hyväksynyt, vaan katsoi, että ihmisellä on oikeus tukeutua raamatussa esitettyihin Jumalan hyviin lupauksiin. Evankeliset puhuvat Jumalan ennättävästä armosta, joka kohtaa ihmisen jo ennekuin hän ehtii sitä rukoillen pyytää. Hedberg, joka aluksi piti Paavo Ruotsalaista oppi-isänään, erkaantui tämän pietistisestä murhemielisyydestä, jota hyvin kuvaavat virren sanat: "Minä vaivainen on mato matkamies maan...
Musta karismaattinen pappi Oulun puolessa sanoi, että minä ei ole mikän mato matkamies maan, minä ole arvokas ihmine.
Itse asiassa körttiherännäisyydessä on paljon kierkegaardilaisuutta, mikä on luonnollisestikin sattumaa.
Viidesläisyydessä Ryttylän ja Kauniaisten porukat ovat opillisesti aika lähellä evankelisia, joskin kansanlähetyksessäkin saatetaan tulla uskoon. Virallinen kirkkohan ei hyväksy henkilökohtaista uskonratkaisua perustellen sen kyllä erinomaisen huonosti, mikä johtuu siitä, että kirkon mukaan ihminen saa lapsikasteessa kaiken myöhemmin uskonelämässä tarvittavan: hän saa syntinsä anteeksi ja Pyhän hengen lahjan, eikä eksorkismiakaan ei ole unohdettu. Opetuksen merkitystä tähdennetään. Ns. hätäkaste on omituinen asia; jottei lapsi joutuisi helvettiin on hänet vapautettava synnistä ja perkeleen vallasta.
Tiukkaa linjaa edustaa lestadiolaisten Rauhanyhdistyksen suunta, jonka mukaan on oltava oikealla tavalla uskomassa, siis heidän tavallaan, jos aikoo pelastua helvetiltä. Järjestö- ja uskonkurissaan he ovat verrattavissa jehovantodistajiin, jotka eivät ole kristityjä. Lestadiolaisuus on jakantunyt useaan haaraan. Käsittääkseni pikkuesikoisuus on "tiukkapipoisinta". Uusi heräys on perinteisesti ollut lähetysystävällistä, toisin kuin rauhanyhdistysläisyys aikaisemmin.
Jatkuu huomenna... Iines täytyy näköjään evankelioida, vaikka suvussa on hyppyherätystä. Paavo Ruotsalainen potkiskeli polvirukouksia pitäviä rukoilevaisia sanoen, että mitäs siinä patsastelette. Tälle viinan ja tupakan ystävälle rukoilevaisten nöyryys ilmeni ulkokultaisuutena. Itse hän ryypiskeli mm. Kuopion markkinoilla. Lusting piteli häntä säkissä ja huuteli markkinaväelle, että ostakkee hyvä suarnakone.
Tomittaja (se joka tomittaa mm. asioita) a-k.h.
Sinusta saattaisi tulla uusi Paav(i)o.
Ja Iiinekselle. Muista, että miehet ovat parhaimmillaan tosi hulluja.
Mutta senhän sinä jo tiesit.
No mutta tuossa hurahduksessa on niin paljon energiaa, että se takaa korkean eetoksen, eikö?
Kyllä tämä a-k.h. omaa hyvät herättelytaipumukset. Minuakin alkoi heti hyppyyttää. Kuopion torilla olisi taas kiva käydä. Ehkä siellä on jossain Paavo Ruotsalaisen laatta.
Rauno on kyllä philopsophina kiinostunut myös uskonnosta ja juristeriasta, jotka kaikki kuuluvat saivartelutieteisiin.
Kyllähän se niin on, että mies voi lähestyä naista vain miehisesti: ollaan niin suokukkoa, niin suokukkoa, että... On tietysti miehiä, jotka paaduttavat itsensa, ja sitten miehiä, jotka rakastavat miehiä. Jälkimmäisistä tulee niitä naisten parhaita ystäviä.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Tähän pihtariasiaan on nyt puututtava.
Ymärrätteköhän, sanaa käyttävät miehet, miksi rakkaanne yleensä pihtaa?
Nainen nimittäin ei koskaan pihtaa pihiyttään, vaan yleensä syynä on - tätä on ikävä sanoa - miehen kyvyttömyys tavoittaa rakastelussa rakkaansa sielu sen kehon tavoittamisen lisäksi. Kun se hinkkaus ei riitä.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
.
x
Lasten rasistiset asenteet selittyvät yksinkertaisesti:
- lapsi sinänsä on määritelmällisesti pieni psykopaatti, etiikka ja moraali on vasta aikuisella ihmisellä;
- koulussa valtaa pitävät rikollisen alut ja huligaanit, jotka terrorisoivat kaikki muut konformisteiksi.
Ne pienet perkeleet eivät kerta kaikkiaan ymmärrä mitään muuta kieltä kuin ruumiillista väkivaltaa, ja niille tulisi opettaa alusta lähtien perskannikoissa tuntuvalla tavalla, että kaikki kepit ja kiväärit ovat esivallan puolella eikä niitä häpeillä käyttää jos ryppyilet. Mutta kun ämmät kiekuvat "lasten oikeuksista", lapset ovat käytännössä huligaanien, jengikingien ja muiden roistojen armoilla - näillä kun on "oikeus" terrorisoida heikompiaan joutumatta pelkäämään minkäänlaista rangaistusta.
a-k.h
Opetteletko morseaakkosia? Siitä loihenkin lausumaan Nietzschen tapaan: "Menetkö naisen luo - opettele ensin morseaakkoset". Vielä parempi lienee: "Menetkö naisen luo - opettele ensin tacit knowledge".
Näillä kyllä selviää pahimmista kommunikaatio-ongelmista.
Panu
Eiköhän asia ole, niinkuin sanot.
Mutta naisille asioitten pitää aina ennenkaikkea NÄYTTÄÄ siisteiltä, kauniilta ja järjestyksessä olevilta. Se, miten ne TODELLA ovat, on heille aina liian kauheaa - ja ehkäpä niin tosiaan onkin...
Sama esitettynä vertauksen kautta.
"Parempi siis maalata lankku söpön väriseksi kuin tunnustaa, että sehän on jo läpimätä tai ainakin raaan höyläämisen tarpeessa."
Iines
Ja mitä pihtaamiseen tulee, niin onhan tuo väitteesi usein ihan perusteltukin. Miehet ovat ns. putkiaivoja etenkin seksin suhteen. Mutta luonto on heidät "ohjelmoinut" sillä tavoin - you know.
Eivät miehet jaksa aina ja loputtomiin näytellä/esittää kaiken maailman kosiorituaaleja herätelläkseen naisensa hormoonitoiminnan.
(Tätä "ongelmaahan" prostituoituja käyttävillä ei ole.)
Olenkin sitä mieltä, että kun mies on muutaman kerran - suuren hurmion vallassa tietenkin- lausunut naiselleen G. Pula-Ahon kuuluisan rakkausrepliikin käkikellolle: "ah avaa armas, avaa, täällä Roomeo", niin kyllä sillä pitäis jo saada "optio" koko vuodelle.
*
Mutta naisten kanssa asiat eivät suinkaan etene näin jouhevasti.
Eräs erittäin hyvin tuntemani "feminiini" sanoi aikoinaan, että kaiken pitää tapahtua "luonnollisesti".
Sen takia esim. minun käytännöllinen - molempien aikatauluun sopiva ehdotukseni (kärjistän toki hieman) eli "huomenna sitten kello 13.30" ei kuulemma ollut "luonnollinen". Kyseessä kun oli kaiken lisäksi keskipäivä..(?!)
Että tällaista (toistan: se oli retorinen kärjistys) naisen logiikkaa on miehen ymmärrettävä/kestettävä seksiasioissakin.
Ei oo aina helppoa ottaa selvää rakkaimpansa sielunelämästä, jota hänen kehonsa "resonoi"...
*
En jatka enempää, koska itsesuojeluvaistoni hälytyssingnaali näyttää piippaavan...
(Tämä löytyy jossain muodossa myös omasta blogistani)
"Luonnollisella" arvon Lady tarkoitti lähinnä spontaanisuutta - ikäänkuin kaikki tapahtuisi tuosta vaan itsestään.
Hormooni alkaa vaikuttaa vain, jos se on vaikuttaakseen. Ei sitä pelkällä hinkkaamisella pidä ruveta "ärsyttämään".
Mutta tätä logiikkaa äärimmäisyyten asti noudattamalla kaikkien syntyneitten lasten isä on todellakin ollut Jumala eikä mikään örisevä ja lihallinen mies-elukka. Ja naiset tietenkin Neitsyt Marioita.
Eivät miehet jaksa aina ja loputtomiin näytellä/esittää kaiken maailman kosiorituaaleja herätelläkseen naisensa hormoonitoiminnan.
(Tätä "ongelmaahan" prostituoituja käyttävillä ei ole.)
Voi teitä joitakuita miesrassukoita. Eihän se nyt niin mene, että vasta vähän ennen toivottua H-hetkeä aletaan hiukan kutitella naista.
Nainen kyllä taipuu halukkaaksi, kun häntä kohtelee hyvin pitkin päivää, ei sano pahaa halventavaa sanaa ja yleensäkin antaa hänelle ihmisen arvon ja vaikkapa ottaa osaa kaikkeen askareeseen mitä kotona on - pitämällä mielessä kuuluisan filosofin sanat siitä, että jos antaa orjan hoitaa elämänsä, elämä itseltä häviää..
Tuo yllä oleva lausahdus kuittaa varmaan myös tuon prostituoitu-kohdan. Orjahan prostitoitukin on.
Pyöräilemme pojan kanssa Halisten(Turussa) etnolähiön läpi kun menemme pojan kaverin luo, joka asuu alueen takana.
Lievimmillään romanit ovat tukkineet pyörätien autoillaan(lähes aina) ja huutelevat ja vittuilevat perään. Olen katsonut parhaaksi vaieta ja jatkaa matkaa.
Pahimmillaan olemme tehneet paniikkiväistön nurmikolle väistääksemme pyörätiellä kaahivan romaniautoilijan(nainen).
Niin, mitä poika mahtaa ajatella romaneista. Tuskin kovin yleviä.
Pitäisikö minun aloittaa suvaitsevaisuuskasvatus ja puhua yhteiskunnan rakenteista ja sorretusta toiseudesta.
Panulle näiden termien pitäisi olla tuttuja.
Minä taas tunnen henkilön, joka asuu Vesalan ja Kontulan rajamaastossa, ja joutuu väistelemään Kontumarketin edessä ja jossain metrotunnelin suulla majailevia perisuomalaisia juoppoja ja nuorisoryhmiä, jotka pummaavat rahaa kulkijoilta, huutelevat röyhkeästi ja olivat kerran varastaneet yhden lemmikkikoiran marketin edestä ja myyneet sen eteenpäin.
Että ei kai se rotua ja syntyperää katso.
Juu, ei tuo häirintä mikään romanien yksinoikeus ole.
Ajattelin asiaa poikani(10v.) kannalta. Romanit kun erottuvat helposti muusta väestöstä ja ovat ainoa ryhmä, jonka poika on nähnyt noin käyttäytyvän.
Sama tyyli romaneilla on paikallisen Prisma- marketin parkkipailla (lue: oven edessä).
Itse en ole pojan kanssa romanien käytöksestä keskustellut, kun en tiedä mitä sanoa. Poika on kyllä lohkaissut pari kertaa jotain vähemmän poliittisesti korrektia.
Perheessämme ei käytetä vähemmistöistä halventavia nimimityksiä( manne, neekeri, ählämi jne.). Eikä muutenkaan aiheesta ole keskusteltu oikeastaan mihinkään sävyyn.
Miten minä selitän asian pojalle niin, ettei jonkun tiedostavan henkilön tarvitse repiä pelihousujaan, jos poika lohkaisee romaneista jotain "ikävää". Ettei tarvitse syyllistää vanhempia rasisteiksi.
En kuitenkaan kykene ulkoistamaan vastuuta ihmisen käytöksestä hänen ulkopuolelle.
No, ei tämä minulle mikään iso juttu ole. Pitää ajaa fillarilla eri reittiä.
Vaimoni kun on pienikokoista sorttia, kulki kauppareissut lasten kanssa niin koetappa arvata ketkä ne oli ne jotka etuili kassajonoissa?
Entä uskalsiko kassa panna jonoon järjestystä?
Yritäppä puhua näistä rehellisesti niin saat rasistin leiman ...
arvelee nimim. "Vaikeneminen on kultaa"
Menipä tämä hauskaksi.
No niin, paskasakki on paskasakkia väriin ja pukuun katsomatta.
Tossa naapurikylässä vaan tuntuu olevan sellainen tihentymä.
Eipä minulla muuta.
t. ensimm. anon.
Lähetä kommentti
<< Home