6.8.06

Noidankehä

Kesä on ollut aikamoinen, etten sanoisi, farssi. Pakko nauraa kun ei itkeäkään jaksa! On ollut pakko kieltäytyä monesta nautinnosta, pakko ajatella, että huomenna on paremmin, huomenna voin elää normaalia elämää.

Juuri tällä hetkellä istun kirjoittamassa pärettä mökin tupakeittiön pöydän ääressä, ikkunaluukut visusti kiinni etelän puolelta. Ylläni on valkoinen puuvillapaita ja jalassani kylän osuuskaupasta ostetut vaaleanpunaiset mummon punttialushousut. Valkea pitsireunus puolireiden lahkeessa tekee niistä mainiot shortsit. Tosin olen hilannut lahkeensuun yläreiteen, koska jalkani ovat kutisevan nokkosrokon peitossa. Samoin kuin käsivarteni, pakarani, kylkeni, korvalehteni – loput saatte kuvitella, jos tahdotte.

Ennen nokkosrokon puhkeamista jouduin syömään sitkeään tulehdukseen peräkkäin viisi erilaista antibioottikuuria ja lopuksi vielä näiden antibioottien aiheuttamaan tulehdukseen lääkekuurin. Popsin lisäksi luontaistuotekaupan C-vitamiinia, karpalokapseleita ja probiootteja lääkärin ja avuliaitten ystävien neuvosta. Nyt tulehdukset ovat ohi (koputan puupöytää – neljästi se palasi), mutta nyt leimahti sitten tämä hehkuvanpunainen nokkosrokko! Mikähän tauti tästä vielä uupuu, ennen kuin kesä on lopussa? *

Olen joutunut olemaan pois auringosta, pois viinilasin ääreltä, pois herkkupöydistä, pois uimasta. Aloitan päiväni moniviljapuurolla ja jollain hemmetin (anteeksi) leseillä ja pellavansiemenillä. Päätän jokaisen päiväni asidofilus-biofiluspiimälasilliseen ja silmäilen himokkaasti jääkaapin herkkuja ja vieraitten tuomaa salamipötköä ja suklaita. Jos erehdyn syömään vaikkapa vain tomaatin tai valkosipulilla maustettua ranskalaista salaatinkastiketta, saan tuliset vatsanpoltot ja loppupäivä on pilalla.

Millaisia myrkkyjä antibiootit oikein ovat? Miksi lääkärit määräävät joka tulehdukseen heti rankan kuurin, jolla on aina jonkinlaisia haittavaikutuksia? Luin jokaisen antibiootin haittavaikutukset ja järkytyin niitten mahdollisesta vakavuudesta. Lisäksi jokaisella lääkkeellä oli pitkä litania muita lääkkeitä, jotka eivät sovi samanaikaisesti antibiootin kanssa. Minulta ei ainoakaan lääkäri kysynyt muista lääkkeistä tai nautituista luontaistuotteista.

Tämä nyt puhjennut kehoni nokkosrokko kertoo kyllä siitä, että elimistöni on lähes myrkytystilassa kaikkien kuurien jälkeen, koska en ole herkkä allergioille enkä muillekaan sairauksille, tietääkseni. Kestää kuukausia, ennen kuin antibiootit poistuvat elimistöstä ja suoliston bakteerikanta palaa ennalleen. Nythän minussa vallitsee se fyysinen tila, että antibiootit ovat tappaneet pahojen bakteerien ohella myös hyviä bakteereja. Odotan lievällä kauhulla sitä, että on pakko taas joskus turvautua antibiootteihin, noihin myrkkyjen myrkkyihin.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, miksi kehoni on hellinyt tulehdusta niin pitkään. Mitä se yrittää kertoa minulle? Mihin tulehdus on reaktio, juuri nyt kun on ollut kaunis kesä, rentoa loma-aikaa ja ystäviä, puhe kulkee paremmin, kaikki on hyvin? Mitä vastaan taistelen? Rankaisenkohan itseäni jostain? Kaikki ei voi johtua vain huonosta tuurista!


* Lisäys tänään, yllä oleva kirjoitettu lauantaina aamupäivällä

No se nähtävästi puuttui, että minua vietiin eilen kiireesti suoraan ystävän grilli-illasta päivystykseen allergisen reaktion pahenemisen vuoksi. Ihottuma oli jo laskemassa, mutta kirvely ja kuristus kurkussa lisääntyivät. Adrenaliinipistos ja kortisoni suoraan suoneen, Päälle antihistamiinia, jatkohoitona kortisonikuuri. Haastattelin hoitajaa henki pihistenkin kunnon opettajan tyyliin maatessani lääkittynä tarkkailuhuoneessa. Hoitajan oli pakko istahtaa vuoteelleni miettimään kysymyksiäni, ja niinpä sanoinkin hänelle, etten tahdo tentata, vaan että olen vilpittömästi kiinnostunut lääkkeitten vaikutuksesta. Kortisonilla katkaistaan allerginen reaktio tehokkaasti, ja adrenaliini lisää sydämen tehoja ja verenkiertoa, ja supistaa limakalvoja ja laajentaa näin hengitysputkia. Ja arvatkaapa mitä jatkokortisonikuuri voi aiheuttaa. Niinpä niin, se voi mm. aktivoida ihmisessä piilevän tulehduksen suhteellisen helposti. Tästähän kaikki kohdallani alkoi. Ja totisesti tahdon ulos tästä noidankehästä!

(Maalauksen tekijän tiedot kateissa, lis. myöh.)

9 Comments:

At 7/8/06 08:18, Blogger Rita said...

Pahukainen kun kuulostaa tuskalliselta! Sympatiaa.

Hyvä mieli ja onnellisuus auttavat kehon immuunisysteemiä. Anita Konkan blogissa on aivan ihana kirjameemi. Mahtaisiko se hippusen verran kohottaa mielialaasi ja viedä ajatuksia pois maallisista kärsimyksistä?

Itse asiassa ja itsekkäästi tuli katsomaan olitko vastannut kyseiseen meemiin. Lastusi olisi sitten luonnollisesti pönkittänyt minun hyvää oloani ja immuunijärjestelmääni. Sikamaista :) Röh.

 
At 7/8/06 08:27, Blogger Iines said...

Kiitos sympatiasta, Rita!

Olen parhaillaan miettimässä vastauksia tuohon kirjameemiin, johon sain haasteen Rita Dahlilta. Tulee seuraavaksi!

Olen aina kokenut hankalaksi kirjameemit, koska niissä pitää napata kiinni vain yksi teos elävästä ja virtaavasta kirjamerestä. Teen parhaani kuitenkin, vaikka koen tehtävän haasteelliseksi. Mieluisaahan tuollaisiin meemeihin on vastata. :)

Harmi jos tästä Noidankehä-päreestä tulee jollekulle paha mieli. Tarkoitus oli nauraa koko asialle. Rokko on jo laantumaan päin ja mieli on hyvä ja valoisa, koska minulla on täällä rakkaita vieraita ja eläimiä loman loppuun asti.

 
At 7/8/06 09:53, Blogger Birdy said...

Osanottoni Iines,

nokkosrokko on merkki siitä, että keho on kehittänyt rajun allergisen reaktion. Itse kutinaan ja ihottumaan auttavat: viileä suihku (ei kovalla paineella), perusvoide, antihistamiini ja minulla itselläni perusvoide+pari tippaa 100%:sta laventeliöljyä.

Jos tuo leviää hengitysteiden kuristumiseksi, on varmasti adrenaliinit yms. paikallaan - mutta sitä kortisonikuuria en oikein ymmärrä, miksi sitä tarjotaan.

Huom! Normaalit kipu/särkylääkkeet (ibuprofeiinit etc.) aiheuttavat nokkosrokon pahentumista tai puhkeamista, eli niitä kannattaa välttää. Myös erilaiset kemikaalit, keinokuidut, kuumuus ja hikoilu voivat aiheuttaa reaktion, sekä tietty epäsopiva ravinto tai joku tietty lisäaine/allergisoiva osa.

Paranemisvoimia! (nimim. krooninen nokkosrokko jo 9:tta vuotta...)

 
At 7/8/06 10:06, Blogger dahl said...

Kirjameemi oli vaikea. Huomaan omistakin vastauksistani, että toisena päivän olisin valinnut varmaan eri kirjat..

 
At 7/8/06 11:31, Blogger Liisa said...

Sympatiaa täältäkin. Itselläni oli viime kesänä jokin yllättävä ihoreaktio koko kehossa. Ihme kyllä ihotautipolilta sain yhtenä ohjeena käyttää hamppuöljyä sisäisesti 1 rkl päivässä. Se tehosi minulla, mutta puolison kohta vuoden kestäneeseen ihotulehdukseksi aste kehittyneeseen allergiseen reaktioon (mahdollisesti kolesterolilääkkeestä) ei auta kuin kortisonivoide ja kutinaan antihistamiinit. Eli kierteessä täällä kumpikin. Itse kipusellaisessa. En pääse kunnolla liikkeelle ja lehtien lukeminenkin tuntuu ylivoimaiselta. Huomenna taas neuron polille. Kädet ristissä.

Sillä suunnalla näyttää lämmintä riittävän. :)

 
At 7/8/06 12:38, Blogger A-K.H said...

Tuttu tunne. Jouduin pitkälliselle laajakirjoisten antibiottien kuurille, joka tuhosi vatsan normaalin bakteerikannan ja menin täysin ruikulille. Yliopistolle oli matkaa n. 2,5 kilometria. Ensin hyökkäsin puolimatkassa KYSIn vessaan ja sitten yliopiston vessaan. Antibioottikuurin jälkeen jatkui sama meno. Tulin sitten kokeilleeksi maitohappobakteereita ja ne auttoivat välittömästi tai ainakin edistivät normaalin bakteerikannan palautumista. Keväiset nokkoset ovat hyvää muhennos- ja keittoainesta.

 
At 7/8/06 15:04, Blogger Iines said...

Kiitos vaan kaikille sympatiseerauksista ja vinkeistä. Toivon hartaasti, että tämä reaktio olisi johtunut vain niistä antibioteista, kuten lääkäri arveli - varmaahan se ei ole. Toinen vaihtoehto on se, että herkistynyt elimistöni on kehittänyt eläinallergian, kun nimittäin tänne saapui vähän ennen reaktiota hyvin karvainen koira ja karvoja pöllyttelevä katti. Ehkä pääsen kuiville, kun viikon lopulla palaan kaupunkiin.

Keväisiä nokkosia kuivasi äitini aina täällä ollessaan. Kaikki paikat olivat täynnä kuivuvia nokkosenlehtiä, jotka tuoksuvat yllättäen - virtsalle. Ja äidin nokkossämpylät olivat maailman parhaita sämpyliä!

Liisa, toivottavasti saat apuja huomenna sieltä neuron polilta! Lämmintä täällä lännessä totisesti on riittänyt, nytkin on varjossa meren puolella 32 astetta, joten naputtelen tätä pohjoisen puoleisessa kamarissa, jossa on ihanan viileätä ja varjoisaa. Muu porukka on uimassa rannalla. SniFF.

 
At 23/8/06 21:39, Anonymous Sir Earl Grey said...

Kuinkas olet pärjäillyt, joko ovat oireet helpottaneet, ja olet päässyt normaaliin elämänmenoon?
Toivottavasti :)

 
At 24/8/06 10:09, Blogger Iines said...

Pikku hilja nokkosrokko meni ohi, vaikka vieläkin on jotain ihme kutinaa ja pistelyä ihossa. Sain lähetteen lääkeaineitten allergiatesteihin, ja toivottavasti ehdin niihin ennen kuin tulee mitään antibioottikuuria. Vai olenkohan minä allerginen jollekin asialle maailmassa? ;)

 

Lähetä kommentti

<< Home