Noidankehä

Kesä on ollut aikamoinen, etten sanoisi, farssi. Pakko nauraa kun ei itkeäkään jaksa! On ollut pakko kieltäytyä monesta nautinnosta, pakko ajatella, että huomenna on paremmin, huomenna voin elää normaalia elämää.

Juuri tällä hetkellä istun kirjoittamassa pärettä mökin tupakeittiön pöydän ääressä, ikkunaluukut visusti kiinni etelän puolelta. Ylläni on valkoinen puuvillapaita ja jalassani kylän osuuskaupasta ostetut vaaleanpunaiset mummon punttialushousut. Valkea pitsireunus puolireiden lahkeessa tekee niistä mainiot shortsit. Tosin olen hilannut lahkeensuun yläreiteen, koska jalkani ovat kutisevan nokkosrokon peitossa. Samoin kuin käsivarteni, pakarani, kylkeni, korvalehteni – loput saatte kuvitella, jos tahdotte.

Ennen nokkosrokon puhkeamista jouduin syömään sitkeään tulehdukseen peräkkäin viisi erilaista antibioottikuuria ja lopuksi vielä näiden antibioottien aiheuttamaan tulehdukseen lääkekuurin. Popsin lisäksi luontaistuotekaupan C-vitamiinia, karpalokapseleita ja probiootteja lääkärin ja avuliaitten ystävien neuvosta. Nyt tulehdukset ovat ohi (koputan puupöytää – neljästi se palasi), mutta nyt leimahti sitten tämä hehkuvanpunainen nokkosrokko! Mikähän tauti tästä vielä uupuu, ennen kuin kesä on lopussa? *

Olen joutunut olemaan pois auringosta, pois viinilasin ääreltä, pois herkkupöydistä, pois uimasta. Aloitan päiväni moniviljapuurolla ja jollain hemmetin (anteeksi) leseillä ja pellavansiemenillä. Päätän jokaisen päiväni asidofilus-biofiluspiimälasilliseen ja silmäilen himokkaasti jääkaapin herkkuja ja vieraitten tuomaa salamipötköä ja suklaita. Jos erehdyn syömään vaikkapa vain tomaatin tai valkosipulilla maustettua ranskalaista salaatinkastiketta, saan tuliset vatsanpoltot ja loppupäivä on pilalla.

Millaisia myrkkyjä antibiootit oikein ovat? Miksi lääkärit määräävät joka tulehdukseen heti rankan kuurin, jolla on aina jonkinlaisia haittavaikutuksia? Luin jokaisen antibiootin haittavaikutukset ja järkytyin niitten mahdollisesta vakavuudesta. Lisäksi jokaisella lääkkeellä oli pitkä litania muita lääkkeitä, jotka eivät sovi samanaikaisesti antibiootin kanssa. Minulta ei ainoakaan lääkäri kysynyt muista lääkkeistä tai nautituista luontaistuotteista.

Tämä nyt puhjennut kehoni nokkosrokko kertoo kyllä siitä, että elimistöni on lähes myrkytystilassa kaikkien kuurien jälkeen, koska en ole herkkä allergioille enkä muillekaan sairauksille, tietääkseni. Kestää kuukausia, ennen kuin antibiootit poistuvat elimistöstä ja suoliston bakteerikanta palaa ennalleen. Nythän minussa vallitsee se fyysinen tila, että antibiootit ovat tappaneet pahojen bakteerien ohella myös hyviä bakteereja. Odotan lievällä kauhulla sitä, että on pakko taas joskus turvautua antibiootteihin, noihin myrkkyjen myrkkyihin.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on se, miksi kehoni on hellinyt tulehdusta niin pitkään. Mitä se yrittää kertoa minulle? Mihin tulehdus on reaktio, juuri nyt kun on ollut kaunis kesä, rentoa loma-aikaa ja ystäviä, puhe kulkee paremmin, kaikki on hyvin? Mitä vastaan taistelen? Rankaisenkohan itseäni jostain? Kaikki ei voi johtua vain huonosta tuurista!


* Lisäys tänään, yllä oleva kirjoitettu lauantaina aamupäivällä

No se nähtävästi puuttui, että minua vietiin eilen kiireesti suoraan ystävän grilli-illasta päivystykseen allergisen reaktion pahenemisen vuoksi. Ihottuma oli jo laskemassa, mutta kirvely ja kuristus kurkussa lisääntyivät. Adrenaliinipistos ja kortisoni suoraan suoneen, Päälle antihistamiinia, jatkohoitona kortisonikuuri. Haastattelin hoitajaa henki pihistenkin kunnon opettajan tyyliin maatessani lääkittynä tarkkailuhuoneessa. Hoitajan oli pakko istahtaa vuoteelleni miettimään kysymyksiäni, ja niinpä sanoinkin hänelle, etten tahdo tentata, vaan että olen vilpittömästi kiinnostunut lääkkeitten vaikutuksesta. Kortisonilla katkaistaan allerginen reaktio tehokkaasti, ja adrenaliini lisää sydämen tehoja ja verenkiertoa, ja supistaa limakalvoja ja laajentaa näin hengitysputkia. Ja arvatkaapa mitä jatkokortisonikuuri voi aiheuttaa. Niinpä niin, se voi mm. aktivoida ihmisessä piilevän tulehduksen suhteellisen helposti. Tästähän kaikki kohdallani alkoi. Ja totisesti tahdon ulos tästä noidankehästä!

(Maalauksen tekijän tiedot kateissa, lis. myöh.)