Tiistaiepistola

Uudessa Kirjain-lehdessä on kirjailija Hanna Marjut Marttilan novelli naisesta, joka onnistui hämäämään häneen baarissa rakastuneen miehen täysin. Vasta poistuessaan miehen elämästä mies huomasi hänet sokeaksi, kun nainen heilautti valkoista keppiään hyvästiksi.

Juhlapuheissa ja estradeilla sanotaan, että vammaiset ovat yhtä arvokkaita ihmisiä kuin terveet. Niinpä niin, kai maar, vähemmästäkin on rumpua lyöty. Mietin kuitenkin, mistä sokeutunut löytää rohkeuden ja elämänilon? Millä kuuroutunut täyttää tyhjyyttä huokuvan avaruuden? Millä puhekyvytön saa päiviinsä vuorovaikutusta?

Sokealla on jäljellä kuulo ja kyky puhua. Hän voi kuunnella ihmisiä ja tehdä itsensä ymmärrettäväksi heille. Hän voi kuunnella radiota ja musiikkia, halutessaan televisiota ja miettiä, miten puhe ilmennetään. Hän voi kulkea tutussa maisemassa kepin kanssa, hän voi opetella uusia kulkureittejä. Hän voi hankkia koulutetun opaskoiran, joka auttaa häntä monissa askareissa kotona ja muulla. Hän on tietenkin alttiina vaaroille. Jos hän on nainen, hänet voidaan melko turvallisesti raiskata ja jättää henkiin, koska oletetaan, ettei hän tunnista raiskaajaa näöltä. Hän voi kuitenkin havainnoida raiskaajan kokoa ja tuoksua sekä ääntelyä ja antaa tärkeitä johtolankoja viranomaisille, joten on mahdollista, että älykäs raiskaaja kuristaa hänet.

Kuurolla on jäljellä näkö ja kyky puhua. Hän voi katsoa elokuvia ja televisiota, tekstitelevision avulla. Hän voi opetella lukemaan puhetta huulilta ja puhua ennen oppimallaan tavalla ainakin niin kauan kuin oppii viittomakielen ja kunnes puhe ehkä huononee, koska hän ei pysty säätelemään sitä kuulonsa avulla. Hän voi saada keskusteluseuraa internetistä. Hän voi jopa hämätä ihmisiä salaamalla vammansa.

Mykällä on jäljellä näkö ja kuulo. Hän voi opetella viittomakielen ja jatkaa joidenkuiden ihmisten kanssa täysipainoista vuorovaikutusta, jos nämä viitsivät opetella viittomaan. Mykkä voi myös kirjoittaa asiansa paperille ja saada itsensä ymmärretyksi. Hän voi lähettää tekstiviestejä ja pyytää vastausta numeroonsa. Mykkä voi osallistua keskusteluihin tasavertaisena internetissä. Hän voi katsoa televisiota ja kuunnella radiota sekä nauttia musiikista ja kaikista ohjelmista ja tapahtumista, joita missä tahansa esitetään.

Niin, ja sävelsihän Beethovenkin ehkä parhaat sinfoniansa vasta kuurona. Ja sanoohan Kahlil Gibrankin, että vasta kun juotte hiljaisuuden joesta, voitte todella laulaa. Ja vasta kun olette päässeet vuoren huipulle, olette alkava kiipeämään. Ja vasta kun maa on vaatinut jalkanne ja kätenne, tulette todella tanssimaan.

(Maalaus Sir Lawrence Alma-Tadema)