24.7.06

Nainen on täysi leili

Keskustelunpätkä alla on tullut jo alas painuneen juttuni perään tänään, joten nostan sen päreeseen sen kummemmin viimeistä sanaa sanomatta. Kunhan jaksan ihmetellä miehistä maailmanhallintaa edelleen, 2000-luvulla. Ja sitä, että naiset antavat tämän tapahtua alkamalla leikkiä edelleen marilyniä, kunhan saavat viskattua bratzinsa ja barbiensa syrjään.

dahl:”- -on ihme, kuinka 1800-luvun muuten aatteissaan varsin edistykselliset miesajattelijat, -kirjailijat ja -filosofit olivat taantumuksellisia naisia koskevissa mielipiteissään lähes säännöstään. Naistenvihaajia/kritisoijia kyllä löytyy: Nietzsche, Strindberg, Ibsen, varmaan suomalainen kansallisromantikko Runebergkin. Eikä meininki ole hirveästi niistä ajoista muuttunut - kaikesta tasa-arvojargonista huolimatta misogynia ja naisten aliedustus joka puolella jyräävät. - - Nainen ei ole täysi leili, josta mies ammentaa! Vaan ihan täysi leili aivan itselleen.”

Iines: ”Itse olen hämmästellyt lähihistoriasta sitä, millaisia sovinisteja ns. hippiaikakauden miehet pohjimmiltaan olivat. Puhuttiin tasa-arvosta ja demokratiasta, mutta samaan aikaan naisen arvo heijastui miehelle vain hänen seksuaalisen käytettävyytensä kautta - kuten usein edelleenkin... Pentti Saarikoski on tämän linjan tyypillinen edustaja. Kirjoittaa kauniisti rakkaudesta, mutta naisen arvo on enimmäkseen hänen jalkovälissään. Ns. vapaa rakkaus tarkoitti pohjimmaltaan vain sitä, että naisen tuli antaa aina”.

dahl: ”Niin, mies on kaksinaismoralistinen eläin, mitä tulee suhteeseensa naiseen. Naisen on oltava käytettävissä, jos ilkeästi sanoisin (ja sanonkin), halpa rako, jota voi ruuvata aina silloin kun tahtoo. Miehen olemus, käyttäytyminen ja halut tuntuvat olevan ikuisesti samoja. Jos joku on ja pysyy tässä yhteiskunnassa ja maailmassa, niin mies jos kuka. Kunnia hänelle! Ja tuhkaa munille.”

Näin Rita Dahl tuhkasi munat! Nostan kukkahattua jälleen kerran pelkästä kunnioituksesta.

Eräällä keskustelupalstalla kuvattiin tavanomainen miehen naisihanne: rento ja valmis estottomaan seksiin. Mitä muuten on estoton seksi? Eivätkö siitä puhu juuri estoiset ihmiset, yleensä miehet? Harvoin nainen pyytää kumppaniltaan ”estotonta seksiä” ja ”rentoutta”.

Lisää kaksinaismoralismia löytyy myös Jukka Kuikan pakinassa (IS 24.7.) Oodi naiselle. Tällainen on loppuhuipennus:

”Miehet eivät ole turhan ronkeleita naisen luonteen tai ulkonäön suhteen. Eniten tahdomme naisen ruminta osaa, joka on vieläpä piilossa. Jokin tässä naisen mutkikkaassa, punaisessa, lämpimässä ja sykkivässä elimessä vetää meitä puoleensa niin, että haluaisimme pitää sen pelkästään itsellämme. Normaali mies kaipaa sitä yötä päivää. Intialaisen sananlaskun mukaan sillä voi korjata huonon miehenkin. Sellainen taika kätkeytyy naisen hyvään sydämeen.”

Kuikan kohdalla ei voi välttyä ajatukselta hihittelevästä pikkupojasta, joka on nähnyt tussun. Ehtaa tussua tahtoi myös aiemmin siteeraamani aatteen mies J. V. Snellman, joka oli mieltynyt lähes tyttöihin. Hänelle kelpasi ukkoiässä vaimoksi vain seitsentoistavuotias neitsykäinen, ilmeisesti kun nuorempaa ei voinut naida. Näitähän on historia täynnään, näitä vanhojen miesten rikkomia ruukkuja. Sen sijaan toisinpäin olevia suuria ikäeroja on alkanut olla vasta 2000-luvulla.

30 Comments:

At 24/7/06 20:03, Blogger dahl said...

Kuikka pakinassaan (joka on tietysti mustavalkoistamiseen ja kärjistämiseen perustuva tekstilaji) tiivisti kyllä hyvin miehen olemuksen: "tussun" (huom. ei minun sanani - miehen!) perässä juoksevia pikkupoikiahan ne tosiaan ovat. Ja kun ilkeällä päällä olen, niin jatkan, että kolo kuin kolo kelpaa. Naamalla ei ole paljon väliä. (Eikä silloin voi vaatiakaan mitään, jos ihrat roikkuvat oman vatsan ympärillä.)

Että siitä vain naiset kapinaan niin kuin siinä Lysistrateen tarinassakin ennen muinoin...

 
At 24/7/06 20:31, Anonymous JtB said...

Tädeillä on tipahtanut nyt kukkahattu silmille. Naisen sydämestä tuo Kuikka näyttää sitaatinkin mukaan kirjoittaneen.

 
At 24/7/06 20:33, Blogger Iines said...

Kyllä Kuikka pakinan taitaa - siksi sen luinkin ja alkuosahan on varsin huvittava. Tämä tussujohdattelu ei sen sijaan naurattanut, koska tussuharhautus oli niin läpinäkyvä.

Näkisi vaan sen naisten lemmenlakon. Ja toisaalta siinähän käytettäisiin aseena juuri sitä, mikä naisessa ei ole tärkeintä eli lakko ei nytkään muuttaisi mitään, otaksun.

 
At 24/7/06 20:36, Blogger Iines said...

Tahtooko arvoisa nimimerkki jtb väittää, ettei hänellä viisari värähtänyt tuota pakinan loppua lukiessaan?

 
At 24/7/06 20:37, Blogger dahl said...

Niin, minä en ole tutustunut Kuikan pakinaan muuta kuin Iineksen pätkän kautta, ja siitä vain puhun. Miksiköhän arvoisa Kuikka keksisi nimittää miehen komeaa sukupuolielintä, jos naisen "rumeliinille" on tuollainen perinteinen nimi? Tikuksi? Kärpäseksi? Vai peräti kepiksi?

Kuikka taitaa uiskennella sen t-alkuisen sanan kautta sinne naisen sydämeen. Mutta tuskin se sinne niin pääsee... Niin kuin ei tosiaan kukaan muukaan mies, kuten iines viisaasti totesi.

 
At 24/7/06 20:58, Anonymous iines said...

Selvyyden vuoksi: Kuikka ei käyttänyt tussua, vaan minä. Hänhän puhui sydämestä.. Eli vika on tietenkin lukijan mielikuvituksessa.

Tällaisia harhautuksia on paljon käytetty eri teksteissä. Puhutaan selvästi jostain navanalusasiasta, kunnes lopussa vedetään kehiin täysin viaton objekti. Jotenkin ei oikein jaksa näitä seksihihittelyjä, kun minusta seksi on hyvä, iloinen ja avoin asia, josta voi puhua suoraankin.

 
At 25/7/06 00:37, Anonymous JtB said...

Tahtooko arvoisa nimimerkki jtb väittää, ettei hänellä viisari värähtänyt...

No ei. Kuikka kirjoittaa rumasta elimestä, mistä heti arvasin, ettei kysymyksessä ole pimpsa.

 
At 25/7/06 04:45, Blogger S. Liuhto said...

Sillä on tuhat nimeä. Jumalattarella. Sitä kohti me tavoittelemme, miehet.

 
At 25/7/06 08:50, Blogger Iines said...

Niin, mitä on naisen viisaus?

Voisiko se ollakin sitä, että panisi vedenkestävää maskaraa ala- eikä yläripsiin?

Mikä määrä raha tuhlaantuu väärän pään kosmetiikkaan! Meikit, kampaukset, hajuvedet - kun miehen halutessaan riittäisi yksinkertainen vilautus tai symbolinen vihje. Me naiset todella olemme tyhmiä.

 
At 25/7/06 13:13, Anonymous Anonyymi said...

Miehet tädittelee kun haluaa nolata naisia. Avointa shovinismia!!

 
At 25/7/06 14:05, Anonymous Anonyymi said...

Onko täällä yhtään naista, joka ei miehen yläpään jälkeen ajattelisi myös alapäätä?

Ovatko kaikki maailman naiset frigidejä?

 
At 25/7/06 17:31, Blogger Iines said...

Juu, frigidi täti ollaan kuten kunnon femakot. :)

 
At 25/7/06 18:25, Blogger dahl said...

Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

 
At 25/7/06 18:28, Blogger dahl said...

Yltiöpornoja emme ole, himokkaiksi emme halua tulla, olkaamme siis frigidejä. :) Kunnon femakko on aina veitset ja peitset sanassa ja tanassa, kun v-alkuiset sanat mainitaan.

Jos hattu pääseekin välillä valahtamaan silmille, niin nostetaan lippaa ja vilkaistaan välillä kuitenkin maailmaakin. Mutta sitten taas lippa silmille, ettei vain liikaa pääse näkemään...

 
At 25/7/06 23:50, Anonymous Anonyymi said...

... tai lukemaan.

 
At 26/7/06 01:26, Blogger Rauno Rasanen said...

Pimppi ei todellakaan ole ruma elin.
Sopiva karvoitus sitäpaitsi vain kaunistaa sitä entistä enemmän ja tekee siitä (k)"arvoituksellisemman"...

 
At 26/7/06 03:06, Blogger S. Liuhto said...

Minä tykkään naisista, mutten osaa sitä sanoa kauniisti. Puhun vituista ja muista vaikka tahtoisin verrata naista aurinkoon.

 
At 26/7/06 10:23, Blogger Iines said...

Niin anonyymi, liika lukeminenhan pilaa silmät. ;))

Ja mitä pimppiin tulee, se on todella yhtä kaunis kuin mikä tahansa muu ihmisen elin – ehkä jopa kauniimpi, koska se liittyy hellyyteen ja rakkauteen. Siinä ei ole mitään hävettävää, joten miksi siitä ei voisi puhua avoimesti eikä hihitellen.

Olen itse osallistunut pimppikeskusteluun, jossa pyrittiin kartoittamaan kaunein pimppi. Keskustelu oli hauska, koska hihittelyyn ei sorruttu. Yhtä hyvin voin osallistua kaunein nenä -/kauneimmat silmät –keskusteluun. En näe pimpissä salamyhkäistä, mutta ymmärrän toisaalta, että ne, jotka eivät tätä elintä kanna, suhtautuvat siihen erilaisesti. Ja itseäni ei vitunkäyttö runossa haittaa. Pidin jopa siitä neiti kaunispillusta, josta Sami kirjoitit hienon runon, jonka liitin arkistoihini, ja tähän blogiinkin aiemmin. Runosta näkyi rakkaus ja naisen kunnioitus.

En vain ymmärrä sitä, että valtaosa miehistä näkee naisen vain tämän yhden reiän kautta, ovat nähneet kautta historian. Ja tähän yhteen reikään tuijottamalla moni ei jaksa katsoa portinsuuta pitemmälle, vaan määrittää naisen arvon tästä pisteestä.

 
At 26/7/06 15:20, Blogger dahl said...

Niin, maailmaa ei pidä katsoa reiän kautta vaan ihan ikkunasta sen koko laajuudella... Joka reiästä katsoo, katajaan kapsahtaa.

 
At 26/7/06 20:06, Blogger Iines said...

Selasin mökkihyllyni vanhaa Vaeltavaa viisautta aforismikokoelmaa, V. A. Koskenniemen kokoamaa (ja nähdäkseni myös suomentamaa) paksua opusta.

Kokoelmassa on runsaan 700 miehen kirjoittamia aforismeja (naisten 2 % nopean laskun perusteella henkilöluettelosta). Tämä suhdeluku ei minua hämmästyttänyt, sillä teoshan on vuodelta 1952. Se mietitytti, että suhdeluku ei kovasti taida olla muuttunut 2000-luvulle tultaessakaan,vaikka moni muu asia yhteiskunnassa on heittänyt häränpyllyä ja edistystäkin ihmisarvokysymyksissä on tapahtunut. Mahdetaanko naisfilosofeja ja -kirjailijoita edelleenkään noteerata kovin korkealle? Voivatko naiset koskaan miesten lailla olla suuria ajattelijoita?

Suurimpia naisivaajia olivat kirjailijat, esimerkiksi Wilde, Balzac, Nietzsche, joilla oli hyvin kapea käsitys ihmislajista, joka jakaa heidän kanssaan maapallon ja kaiken olevaisen.

 
At 26/7/06 21:39, Blogger dahl said...

Tuskin naisten edustus niin kirjallisuusantologioissa on parantunut. Onhan se sentään varmasti huomattavasti suurempi nk. akateemista koulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä - ja ovathan naiset nousseet johtoportaaseenkin, Sari Baldauf varmaan korkeimmalle, muuten tietysti keskijohtoon, ei liian vaaralliselle paikalle.

Mutta kirjallisuus on ehkä taiteenlajeista se, jolla naiset aivan syyttä suotta ovat aliedustettuja, eikä mitenkään verrattavissa ammatteihin, joilla naiset ovat nousseet merkittäviin asemiin. Antologiavalinnat voisi monesti suorittaa toisinkin, ja sisällyttää opuksiin huomattavasti enemmän naisia. Mutta ehkä vastaus piileekin siinä, ketkä ne valinnat tekevät. Raadit, joissa on usein miesenemmistö.

 
At 26/7/06 22:17, Anonymous tommi said...

Voisiko olla niin, että naiset ovat vain huonompia keksimään aforismeiksi kelpaavia kiteytyksiä?

 
At 27/7/06 00:10, Anonymous JtB said...

Miksi naiset eivät kirjoita oodeja uljaasti seisovalle kullille? Keihäänheittäjän jenkkakahvoille? Väriseville pohkeille?

 
At 27/7/06 08:59, Blogger Iines said...

Oletus naisten huonosta kiteytystaidosta muistuttaa sitä väitettä, jonka muuan oppilaani esitti kerran. Hän sanoi, että ovathan ne neekerit nyt tyhmiä, kun eivät osaa talojakaan rakentaa.

Olennaista on myös tehdä jatkokysymys: mistä moinen "huonommuus" johtuu? Johtuisiko se jotenkin historian painolastista? Vai olisiko naishormoneilla jotakin tekemistä tämän kanssa?

Siksi nainen ei runoile uljaasti seisovasta kullista, että hän näkee laajan näkökulmansa vuoksi sen jöpötyksen takaa myös rakkaansa silmät ja kasvot, joihin tahtoo yhteyden. Ja minä en kyllä runoilisi uljaasta seisokista, vaan silkkisestä kosketuksesta.

 
At 27/7/06 09:22, Blogger dahl said...

Aforismi on siitä poikkeuksellinen kirjallisuudenlaji, että sen ovat omaksuneet omakseen tosiaan harvemmat naiset. Mutta siltikin 2 % kuulostaa ihmeellisen vähältä.

Mirkka Rekola tulee tunnetuista runoilija-aforistikoista heti mieleen, mutta nyt on muitakin ilömaantumassa. Viime vuonna elettiin Suomessa aforismin huippuvuotta. Silloin julkaistiin kymmeniä aforismikokoelmia, joiden joukossa useita naisten kirjoittamia.

V.A. Koskenniemet antiikkisine ja konservatiivisine käsityksineen ovat aina olleet naisten menestyksen esteenä. Miehet kun tahtovat suosia miehiä, se on ikävä kyllä yleinen logiikka, niin kirjallisuudessa kuin muilla elämänalueilla.

 
At 27/7/06 09:31, Blogger Iines said...

Kyllä vaan, valinnastahan noissa antologioissa on kyse, ja V. A. Koskenniemen konservatismi on jo tuttu asia varmaan kaikille asianharrastajille.

Naisten aforismit ovat usein kätkettyinä romaaneihin, eli kyllä se kiteyttämisen taito on molemmilla sukupuolilla tietenkin sama. Esimerkiksi Elfriede Jelinekin Pianonsoittajasta kirjoitin monta aforistista lausetta muistiin. Mirkka Rekola ja monet muut naisrunoilijat, mm. Sirkka Turkka ovat oivallisia kiteyttäjiä. Myös Wislava Szymborskalla on kirkkaita helmiä runoisaan.

 
At 28/7/06 14:23, Blogger Arawn said...

Jännä, että Kuikka väittää tussua naisen "rumimmaksi" osaksi. Minusta se ei ole lainkaan ruma ja onpa sitä monin paikoin ylistetty ja palvottukin - ei pelkästään seksin antajana vaan nimenomaan elämän antajana.

Kannattaa lukea kirja nimeltä Vaginan tarina. Se on hyvä. :)

 
At 28/7/06 15:26, Anonymous Anonyymi said...

Eihän Kuikka edes puhu tussusta vaan sydämestä.

 
At 30/7/06 00:12, Blogger Leonoora said...

Miten synnytyksessä mukanaolo vaikuttanee miehen asenteisiin ja käsityksiin naisesta seksuaalisena olentona? Luulisi siinä tilanteessa jos missä joitakin syvempiä merkityksiä kirkastuvan ihmisenä olemisen broblematiikasta!

 
At 30/7/06 16:31, Blogger A-K.H said...

Ah, te täydet ladyt! Mistä olenkaan jäänyt paitsi ollessani viikon poissa! Niin mistä? Paras poistua taakseen katsomatta ollakseen jähmettymättä suolapatsaaksi.

 

Lähetä kommentti

<< Home