18.4.06

Mies runoilee rakkaudestaan

Löytyi Sanoista mielenkiintoinen blogi, Diogenes. En voi olla pohtimatta, löytyykö tämän blogin uusimmasta runosta vastaus siihen, millainen runon pitää olla, millainen on hyvä runo, millainen on vakavasti otettava runo, joka ei keekoile kielellä ja jonka kirjoittaja ei tee runostaan pisnestä.

Kenties vastaus hyvinkin löytyy, onhan tämän kirjoittajan tekstiä nähty Parnasso -blogin kommenteissakin, eikä sinne kuka tahansa lahjaton uskalla kirjoittaa. Millainen on siis nuoren runoilijan, miehen, kirjoittama taideruno? Kas, tällainen:

- - haluaisin olla tunteeton
nussija olen tunteellinen panija
luotan kykyihini etten saavuta
tavoitettani
rakastan sinua niin paljon
että voin olla kanssasi
neiti nättivittu neiti kaunispillu
ja muut jumalattaren tuhat nimeä
öisten katujen apea takoja minä
empatiakankkuinen hölmö
rakas et kenties tiennyt mutta
sukuni miehet eivät ole miehiä
ja äitini oli huora --

-- vittu kun ei ollut ensirakkautta
eikä nuoruutta
rassaa jatkuva epätoivo ja masennus
ei musta oo elämään
vitun valittamista aina
miten jaksaa
eipä tartte enää teeskennellä
rakkauden tuskia raukkauden olin kirjoittaa
jotain todellisuutta
munkin elämässä
eikä tätä sanaleikkiä tee mieli jatkaa
ehdotus virtuaalirakkausrunoksi
kirjoittanut pusi malkkanen
haestakkee vittu - -


Tämähän on rakkausruno! Runoilijan suuri rakkaus on neiti nättivittu, kaunispillu, lohduttoman minäkurjuuden ja luuseristuntojen keskellä. Runoilija on kursorinen: muuta rakkauden kohteesta ei paljasteta kuin tämä käyttökelpoinen elin. Onko siis niin, että varteenotettavassa runossa jätetään jotain lukijan arvailujen varaan, ei anneta kaikkea tarjottimelta? Ei ainakaan rauman murteella.

Tämä heräävä kevät sekoittaa pään. Lähdenkin seuraavaksi tutkimusmatkalle ja koetan löytää lisää rakkausrunoja blogeista. Kommentoin myöhemmin, jos löytyy helmiä. Tämä Diogeneen runo on siis tällä hetkellä listani ykkönen, kaikessa raadollisuudessaan.

15 Comments:

At 19/4/06 10:19, Anonymous Timppa said...

Minne ovat eiliset kommentit kadonneet?!

 
At 19/4/06 10:36, Blogger Iines said...

Ei tässä ollut kuin yksi kommentti, joka mitätöi juttuni yhdellä lauseella + oma vastaukseni. Poistaessani juttua kommentit hävisivät. Päätin kuitenkin palauttaa jutun, koska näin sen takia vaivaa hioessani jutun muotoonsa.

Kestän kyllä negatiivisen kritiikin vallan mainiosti, jos se perustellaan edes yhdellä selittävällä lauseella. Pelkät miekanpistot pahoittavat varmaan kenen tahansa mielen.

 
At 19/4/06 16:24, Blogger Leonoora said...

Uskallatkos Iines ottaa Diogeneksen vinkistä vaarin, ja ilmaista ajatuksiasi miesten ah niin tärkeästä elimestä, vaikka sitten rakkausrunossa. Itse kirjoitin blogissani jo aiheesta. On vain vähän tuhkero olo, eikä kaikki vielä tullut tyhjentävästi sanottua :) kevätflun kourissa!

 
At 19/4/06 16:50, Blogger Iines said...

En varmaan uskalla enkä halua runossani puhua tuollaisella tyylillä.

Minä olen nyt murheen kourissa. Ruben pääsee koirien taivaaseen huomenna klo 9.45.

 
At 19/4/06 17:09, Blogger Leonoora said...

Mitä osaisin sanoa, en mitään, ainakaan suruasi helpottavaa. Tiedän omakohtaisesti kokeneena, miten murheellista on menettää uskollinen ja pitkäaikainen eläinkaveri. Aina voi surun keskellä lohduttaa kuitenkin se, ettei poisnukkuneen tarvitse enää kärsiä kivuista tai muista, varsinkaan vaivalloisen vanhuuden tuomista rajoitteista.

 
At 19/4/06 18:12, Anonymous Nella said...

Voi. Minä olen vähän perinteisemmän romantiikan ystäviä.. tekeeköhän se minusta tosikon?

 
At 19/4/06 18:13, Blogger Iines said...

Ei tarvitse osata sanoa mitään, riittää kun olit hetken virtuaalisti läsnä, kiitos.

Elämä jatkuu, vaikka ikävä tulee olemaan kova, onhan meillä lähes 13 yhteistä vuotta takanamme. Tärkeintä on tietenkin se, ettei koiran tarvitse kärsiä eikä elää sellaista elämää, jossa koiruus ei enää toteudu, vaan koiraa torkkuu suurimman osan ajastaan.

 
At 19/4/06 18:17, Blogger Iines said...

Nella, tätä pitää kysyä runoilijalta, jota siteerasin satiirissani.

 
At 19/4/06 19:10, Anonymous JtB said...

Pyydä Rubenia viemään terveiset Mikulle ja Kikille.

Esille tuomasi runon yksi säe, rivi, toi mieleeni kauan sitten polttamasi päreen, jossa professionalisti sanoi Sinusta jotain samaa. Sielun kauneus tai paremminkin vahvuus kiinnostaa ja kiihottaa sittenkin enemmän. Luulen, että tätä runoilija tarkoittaa.

 
At 19/4/06 20:22, Blogger Iines said...

Ah, kiitos jtb, että annoit hiukan ajatustyötä, kun mietin, mikä se rivi on. Terveiset menevät perille ja yksi Manu ja Hupikin saavat terveisiä. Siellähän niitä iloisia ystävyksiä laukkaa turkki hulmuten vihreässä laaksossa.

 
At 19/4/06 21:17, Blogger Liisa said...

Runosta en sano mitään.

Rauhallista mieltä murheen keskelle!

 
At 19/4/06 23:19, Anonymous Nina said...

"rakastan sinua niin paljon
että voin olla kanssasi
neiti nättivittu neiti kaunispillu
ja muut jumalattaren tuhat nimeä"

Höh. Älkää olko tosikkoja - älkääkä ainakaan sievistelijöitä!

Ei nimi genitaalialuetta pahenna.

Iines, pahoitteluni Rubenin puolesta. Rauha vanhalle koiralle - ja terveisiä monelle jo edellä menneelle.

Kaikesta alakulosta huolimatta, hyvää kevään jatkoa.

 
At 20/4/06 00:14, Anonymous AnitaK said...

Voimia murheen päivänä toivoo Anita

 
At 20/4/06 12:25, Blogger Iines said...

Kiitoksia!

 
At 14/6/06 21:40, Blogger S. Liuhto said...

Ohhoh. Mua on kommentoitu.

 

Lähetä kommentti

<< Home