14.4.06

Perjantaimusiikkia ja -runoa

Kuunneltu eilen Matteus-passiota ja tänään Mozartin Requiemia iTunesista. Kyllä iTunesista. Tytär opetti käyttämään tätä systeemiä ja tilaamaan MusicStoresta luottokortilla musiikkia. Kehotti minua hankkimaan iPodin, mutta pyysin jarruttamaan. Kunhan opettelen tämän iTunesin käytön nyt ensin. Toisaalta on niin, että haluaisin mieluiten oman levyn kuullakseni musiikkia, en epämääräisiä musiikkitiedostoja, joita ei ole olemassa fyysisenä olomuotona. Voin halutessani kuulemma polttaa cd:lle tämän Requiemin ja muut, jotka tilaan MusicStoresta. Ajattelin tilata klassisen lisäksi uusinta Värttinää ja vanhaa Nightwishia nyt alkuun.

Olisi muuten hauskaa, jos olisi joku RunoStore myös. Saisi tilata runoja johonkin iPoemsiin alkukielellä ja myös käännöksinä. Voisi kuunnella vaikka Heli Laaksosen uusinta Sulavoita. Nousisi hymy huulille tässä blogatessa. Heli Laaksosessa on munaa. Onko kukaan muu runoilija, miesrunoilija, vetänyt sellaista määrää kiinnostunuttta kuulijakuntaa jonnekin stadin rautatieasemalle omia runojaan kuulemaan? Lehdistökin paikalla ja kustantaja itse täydellä panostuksellaan. Hienoa Heli, melkein naapurin tyttö, munamarkkinoiden vetonaula kotipitäjässään. Tähän ei Arno Kotrokaan pysty. En ole vielä saanut edes maistiaisia tuosta runokirjasta, mutta arvioinnit ovat olleet poikkeuksellisen kiittäviä. Laaksosesta löytyy arviointien mukaan yllättäen myös syvempiä ja tummempiakin sävyjä.

Olen muuten vakuuttunut, että tv-runo-ohjelmalle olisi suuri tilaus ja hyvät katsojaluvut. Suomessa on runsaasti pöytälaatikkorunoilijoita ja suomalaiset rakastavat värssyjä, vanhoja ja uusia. Miksi ihmeessä televisiossa ei koskaan kuule runonlausuntaa, siis runo- ja aforismiesityksiä? Runoraati kerran kuussa on liian vähän, ja siinä on vain uusia suomalaisia runoja. On tietysti niin, että luettu runo on puolueettomampi kuin esitetty runo, mutta kyllä luetustakin runosta nauttii, koska lausuttuna siitä voi löytää vivahteita, joita itse ei ajatellut alun perin.

(Kuva Hugo Simberg)

19 Comments:

At 14/4/06 16:02, Blogger Rita said...

Heh, päivitimme melkein samaan aikaan blogit!

Ai tuleeko Runoraati vain kerran kuussa? Öh, silti se menee minulta aina ohi.

Minulla on muuten joka päivä ipod mukana kävelylenkillä. Tänään kuuntelin siitä espanjankielistä laulantaa. Mies otti walkmanin mukaan ja kuunteli sillä omia suosikkejaan.

Jospa sinun innostamanasi tutkailisin itunesia. Joka päivä jotain uutta kivaa!

 
At 14/4/06 17:50, Blogger Iines said...

Yritän välttää sitä, että musiikki on niinsanotusti mukana. Joskus on ihan mukavaa kuunnella hiljaisuutta, lintujen ääniä ja tuulen suhinaa, ja kaupungilla taas jäisin luultavasti bussin alle, jos korvissani olisi kuulokkeet. Sain ehkä rokotuksen korvakejuttuja vastaan koulussa, kun napsuttelin niitä kuulokojeita irti oppilaitten korvista.

 
At 14/4/06 19:00, Blogger Scilla said...

Uusin Värttinä on minusta mainio. Suosittelen.

 
At 14/4/06 20:15, Blogger Liisa said...

Täällä viimeksi kuunneltu Vivaldin Vuodenajat vanhanaikaisesti DVD:nä.
Kuvat kertoivat tietenkin vuodenkierrosta ihanine herkistävine maisemineen ja myös rujoine vänkyräpuineen. Kuten elämä itse.

Heli Laaksosen murteesta sen verran, etten pysty sitä lukemaan sujuvasti ääneen. Kokeilin nimittäin tänä aamuna lukea hänen sanomisiaan eräässä haastattelussa (niitähän on nykyään lehdessä kuin lehdessä) eikä se sujunut, vaikka filologi olenkin. :) Siinä kai sen salaisuus. Toki ymmärrän sitä. Runot ovat helpompia luettavia.

Sulavoista tulee mieleen satakieli, siis minulle. Johtuu venäjän kielestä.

 
At 14/4/06 20:24, Blogger A-K.H said...

Pidän runoista luettuina, en lausuttuina, enkä varsinkaan Sarkian tai Viidan itsensä lausumina, esim. Jyrinkoskikin raastoi hermoja ja Veikko Sinisalo oli peräti pateettinen. Jotkut lausuvat kuin heittelisivät kapuloita tai makupaloja koiralle. Vaivaudun, kun joudun katsomaan lausujaa, mikä varmaan johtuu siitä, että koulussa muuan (nais)opettaja lausui ääni väristen, kyynelehtien ja uupuen. Ella Eronen oli oikein kauhistuksen kanahäkki. Sen yhden kimulin murrerunot kyllä menettelevät ja tyttö on taidolla tuotteistettu. Antaa tulla klaviatuuriin, jos tuntuu siltä, että kerjään verta nenästä.

 
At 14/4/06 21:02, Anonymous JtB said...

Jep. Alleviivaisin kuitenkin tuon puolileikillään -sanan seuraavasta sitaatista:

Under vinterkriget berättade också många utländska radiobolag om Finlands kamp mot den övermäktiga fienden. Detta bidrog till att vårt land erhöll materiell hjälp och blev föremål för många sympatiyttringar. Som ett exempel kan bandylandskampen mellan Finland och Sverige i Stockholm den 11 februari 1940 nämnas. I samband med den anordnades en penninginsamling för Finlands försvarskamp. Då skådespelerskan Ella Eronen under halvlek framförde Finlands nationalhymn fick detta mång en både åskådares och radiolyssnares öga att tåras.

http://www.narc.fi/naytt/naytxruo.htm

 
At 14/4/06 21:12, Blogger Iines said...

Pitäisi varmaan todellakin puhua vain runon lukemisesta, ei lausumisesta, jota vanhahtavaa termiä käytin kyllä harkitusti, koska pidän vanhahtavista ilmaisuista. En esimerkiksi sanoisi koskaan, että vaikkette uskoisi, osaan kyllä flirttailla, vaan sanon, että vaikkette uskoisi, osaan kyllä hakkailla.

Runon lausumisella on minullekin kyllä jonkinasteisia uhoamisen ja paatostamisen mielikuvia, mutta niin ei tietenkään tarvitse olla. Alleviivaukset koituvat monen lausutun runon kohtaloksi, ja muistanpa minäkin Yrjö Jyrinkosken lausuntatuokiot (Yrjö Jylhää paatoksella) ja muistan kuulleeni äänitteitä Ella Erosen teatraalisista esityksistä, mutta sekä Jyrinkoski että Eronen on tietenkin nähtävä historiallista taustaansa vasten.

Mieluiten kuulisi runon tekijänsä lukemana, koruttomasti, sillä tekijällä on usein se hengitys, joka runoon parhaiten istuu. En sano että kuuluu, koska eihän runoilija omista runoaan sen jälkeen kun on sen liikkeelle laskenut. Se on lukijoitten oma.

 
At 15/4/06 01:57, Anonymous Anni said...

Kiinnostavaa - minä olen usein ollut huomaavinani, että runoilijat eivät välttämättä ole parhaita omien runojensa lukijoita.
Ipodia en ole vielä hankkinut, vaikka puhelimessa minulla on MP3-soitin. En osaa ottaa kuulokkeita korville kävelylle lähtiessä, kun siinä jäävät sitten kaikki kiinnostavat sirkutukset ja ruohikon kahinat huomaamatta. Mutta jos olisi päivittäin työmatka tarvottavana, hankkisin kyllä heti.

 
At 15/4/06 04:26, Anonymous Komposti said...

Kiitän ja lämmöllä muistelen koulussani vieraillutta Yrjö Jyrinkoskea! Terveisiä sinne pilven reunalle!

Ilman hänen eläytyviä esityksiään tuskin olisin eksynyt runojen maailmaan ja niihin ihastunut. Pidän runoista, koska ne ovat lyhyitä ja ytimekkäitä maalauksia pitkistäkin jaarituksista.

Yrjö Jyrinkoski huomasi minut penkkirivissä, ilmeisesti olin niin hurmoituneen näköinen kuulija! :)

Kotoani en muista kuin Vänrikki Stoolin tarinat ja mummon jykevän Biblian, milläpä köyhä leskirouva olisi hankkinut enemmän kirjoja jäädessään jo hyvin varhain leskeki kahden pienen lapsen kanssa. Oli tärkeämpääkin hankittavaa kuin kirjat, nimittäin ruoka!

 
At 15/4/06 04:31, Blogger SIKURI said...

Sain ensimmäisen Heli Laaksosen runokirjan tänne Usaan,Sulavoin. Ah, miten nyt sen kommentoin! On "kultuainen" tänään lempisana, ja lempiäinen kulta oma.
OLEN MYYTY!
Miksi et Iines alkaisi tuottaa runopalstaa, josta saisimme lainailla tarpeen mukaan. Aihehan pyörii päässäsi jo.

 
At 15/4/06 08:47, Anonymous Anonyymi said...

Jos olet Iines äidinkielen opettaja, runomakusi on verrattain populistinen. Varteenotettava kirjallisuusihminen ei edes mainitse tätä Heliä tai Kotroa. Puhuttamakaan, että ihastelisi ällöttävää markkinointikikkaa: Laaksosta assalla! Ja sinulta nämä muut populistit vielä vaativat runoblogia. Eläköön yksinkertaisuus.

 
At 15/4/06 10:15, Anonymous Komposti said...

Monikohan runoilija tekee noin paljon töitä runokirjojensa markkinoinnin eteen!

http://www.indico.fi/keikat/ork2285.html

Keikkakalenteri ajalta: 11.4.2006 - 11.7.2006
HELI LAAKSONEN
Aika Paikkakunta
Ke 12.04.2006 NAANTALI, KRISTOFFER-SALI
To 20.04.2006 PIEKSÄMÄKI, POLEENI-SALI
Pe 21.04.2006 VALKEALA, VALKEALA TALO
La 22.04.2006 HELSINKI, VUOTALO
Su 23.04.2006 RAUMA, RAUMA-SALI
Ti 25.04.2006 HÄMEENLINNA, K.TEATTERI
Ke 26.04.2006 TAMPERE, HÄLLÄ NÄYTTÄMÖ
To 27.04.2006 PORNAINEN, KIRJASTO
To 04.05.2006 EURAJOKI, YKSITYISTILAISUUS
Pe 05.05.2006 TURKU, YKSITYISTILAISUUS
Ke 10.05.2006 LAPPAJÄRVI, AUDITORIO
To 11.05.2006 VETELI, VETELIN KUNTA
Pe 12.05.2006 HELSINKI, YKSITYISTILAISUUS
Ti 16.05.2006 TURKU, YKSITYISTILAISUUS
Ke 17.05.2006 HELSINKI, YKSITYISTILAISUUS
La 20.05.2006 HÄMEENLINNA, YKSITYISTILAISUUS
Ke 24.05.2006 TURKU, YKSITYISTILAISUUS
To 25.05.2006 TURKU, YKSITYISTILAISUUS
La 27.05.2006 SOMERO, YKSITYISTILAISUUS
Pe 02.06.2006 VANTAA, YKSITYISTILAISUUS
Ti 06.06.2006 TURKU, YKSITYITILAISUUS
To 15.06.2006 KELLOKOSKI, YKSITYISTILAISUUS
Pe 16.06.2006 HELSINKI, YKSITYISTILAISUUS
La 17.06.2006 LAITILA, MUNAMARKKINAT
Ti 27.06.2006 ROVANIEMI, JUTAISET
Pe 30.06.2006 VAMMALA, JUHLASALI
Su 09.07.2006 JOUTSA, JOUTOPÄIVÄT

 
At 15/4/06 10:48, Blogger Iines said...

- Varteenotettava kirjallisuusihminen ei edes mainitse tätä Heliä tai Kotroa. Puhuttamakaan, että ihastelisi ällöttävää markkinointikikkaa: Laaksosta assalla! - - Eläköön yksinkertaisuus.

Terävä havainto, hyvä anonyymi. En ole koskaan pyrkinytkään olemaan "varteenotettava kirjallisuusihminen". Enhän minä kuulu Blogistanin kirjallisuuskermaankaan: yksikään varteenotettava kirjallisuudesta keskustelija, aforistikko ja novellistitar ei ole kelpuuttanut minua sofistikoidulle listalleen. Olen irti piireistä ja minuun saa iskeä halutessaan vaikka populistin leiman, jos se omaa erinomaisuutta korostaa.

Mitä tulee Heli Laaksoseen, mainitsin hänet esimerkkinä runoilijasta, jonka runoja voisin kuunnella kuvitteellisesta iPoemsista keveänä taustarunomuzakina. Huomannet termini. Sen sijaan varsinaisia mielirunojani (esim. Wislawa Szymborskan koko tuotanto) luen mieluiten itse keskittyen hiljaisuudessa, enkä mielelläni keskustele niistä ainakaan varteenotettavien kirjallisuudestakeskustelijoitten kanssa.

Mitä tulee Heli Laaksosen assalla esiintymiseen, niin menkää pojat ja tehkää sama perässä runoinenne ja aforismeinenne.

Miksi runolla ei saisi elää ja ratsastaa? Ei runo ja kirjallisuus ole pyhää. Nyt monet helminämme ja aarteinamme olevat klassikkorunot olivat oman aikansa arkiviisuja, kansan lemmikkejä. Tätä kannattaa pohtia.

 
At 15/4/06 14:15, Anonymous AnitaK said...

Iines, mitä tarkoitat "varteenotettavalla" kun sanot että ei YKSIKÄÄN varteenotettava kirjallisuudesta keskustelija jne. ole kelpuuttanut sinua listalleen? Sinun blogisi on minun linkkilistallani.

 
At 15/4/06 15:03, Blogger Iines said...

Anita,
olen kyllä muutaman muunkin kirjallisuusihmisen listalla, nähdäkseni, ellen aivan nyt ole tipahtanut pois. Nämä ihmiset ovat muutakin kuin keskustelijoita, ts. julkaisseet esim. kirjan. Myönnän olevani kärkevä kirjallisuuskeskustelijoita kohtaan, siis sellaisia, jotka enemmän keskustelevat ja lukkiutuvat blokkeihin kuin pitävät tuntosarvet avoinna kaikkiin ilmansuuntiin. Mielestäni oikeat kirjailijat/keskustelijat eivät naulitse oviaan.

 
At 15/4/06 19:01, Blogger Leonoora said...

Itse en ole koskaan oikein lämmennyt murteilla mässäilyille, varsinkaan painetussa sanassa. Ensimmäistä Heli Laaksosen runokirjaa en aikonut koskaan lukea hehkutuksesta huolimatta. Ajattelin aluksi, että tämä nyt on tätä...nuori ja kaunis runoilija- tyttö...murreidea...kustantaja kokeilee kepillä jäätä! No kun hehkutus vain jatkui, oli pakko lukea mistä oikein on kyse. Runoilijan käyttämä murrehan ei ole murteistamme "esteettisin".
Eivät ne kaikki Laaksosen runot huonoja ole, eivätkä kaikki edes keveitä ja iloisia. Tuskin kuitenkaan niistä mitään klassikkoja Suomen kirjallisuuteen tulee. Kateellisuuttahan menestys herättää aina. Mutta ei pitäisi, sillä luulempa että juuri Heli Laaksosen kaltaiset runoilijat avaavat ovia, tietä toisenlaisenkin runouden luo- nuorten ryppyotsaisten itseään "oikeina runoilijoina" pitävien tekstien pariin. Romaanitaiteessakin on eri lajeja.
Viihdettä ja vakavasti otettavaa kirjallisuutta. Miksi niitä ei runoudessa sallittaisi?

 
At 15/4/06 20:04, Blogger Iines said...

Pst Leonoora,

käytin sitaattia tekstistäsi tuossa ylempänä keskustelun kommentissani. Kovin moni näkee Laaksosen merkityksen välillisenä, ei arvona sinänsä.

 
At 15/4/06 23:58, Blogger Palin Zon said...

No joo, Heli on esiintyjänä hauska ja namukas, mutta eivät hänen runonsa olisi kummmoisiakaan elleivät olisi niin herkullisesti murteella leikitteleviä. Se murre juuri tekee niistä kuolematonta taidetta. Olen itse hänen suuri faninsa, mutta en sokea enkä varsinkaan kuuro. Murteella tehdyt runot ovat aitoudessaan sydäntälämmittäviä. Enemmän vastaavia kaipaisin, eri murteilla tehtyjä runoja siis.

 
At 16/4/06 10:29, Blogger Iines said...

Itse asiassa leikittelin eilen ajatuksella "kääntää" Laaksosen runoja kirjakielelle vain nähdäkseni, mihin niistä on tässä muodossa. Että onko se viehätys todella vain murteesssa ja Laaksosen merkitys olisi vain viihteellinen ja välillinen? Ehkä kannattaa kuitenkin "kääntää" näitä Sulavoin runoja mieluummin kuin vanhimpia.

 

Lähetä kommentti

<< Home