27.4.06

Vappua odotellessa

Voikohan yksin juhlia? En usko, vaan kyse on useimmiten siitä, miten yksinäinen selviää juhlista hengissä ja sielultaan ehjänä.

Joulut ovat pahimmat, ja olen onnellinen, että minun ei ole vielä koskaan tarvinnut viettää joulua yksin. Muita juhlia kyllä, jopa äitienpäivä hiljakkoin, kun lapsi oli ulkomailla pidempään. Myös pääsiäistä olen viettänyt yksin, enkä todellakaan ole laittanut itselleni lammaspaistia, en pashajäädykettä, puhumattakaan mämmistä. Suklaamunia on kyllä mennyt aika monta.

Nyt luulen, että olen vapun yksin, ilman juhlia. En oikein jaksa niitä lärviumpeenjuttuja, ei yksinkertaisesti kiinnosta. Saatan kyllä avata viinipullon ja nauttia siitä pari lasillista. Niin, sima on kyllä pantuna, odottaa tosin vielä pullotusta aamusella. Ja munkintekoaineet on ostettuna, ja paistorasvat katsottuna. Munkit paistan vasta vapunaattona, niin onpa siinä yksi vappuinen ohjelmanumero sitten.

Ja saatan minä mökille ajella haravoimaan ja tapaamaan siellä seudulla asuvia hyviä ystäviäni, jotka myös viettävät ihan kotivappua vaan. Jos jään tänne kaupunkiin, kierrän aika kaukaa torimeiningit, tikanheittokisat ja muut ylioppilaslakkinäytännöt. Kaasupalloakaan ei tarvitse enää ostaa, eikä vappuhuiskaa. Voisin mieluusti kuunnella kauniita työväenlauluja vaikka Reijo Frankin laulamana. Hurjin vappunihan oli se, jonka olen aiemmassa blogissani kertonutkin. Sallinette pienen kertauksen, yksinäisen vappuni ratoksi ja tulevia parempia ja vilkkaampia aikoja odotellen.

Siis se vappuhärdelli meni niin, että istuimme iltaa ystäväni kämpillä vapunpäivän ankeissa jälkitunnelmissa, ja minä väänsin ystäväni radion nupit kaakkoon, kun Reijo Frank lauloi. Tuli vähän vipinää. Vuokraisäntä syöksyi sisään ja ystäväni sai häädön asunnostaan ja minä hänen elämästään. Sarjassamme unohtumattomin vappuni.

(Maalaus Paulis Postazs)

23 Comments:

At 27/4/06 20:58, Anonymous Arru said...

Yksin voi juhlia aivan hyvin, kunhan on myönteisellä mielellä. Mihinkään vertailu- ja itsesäälisessioihin ei pdä langeta!"Päivä päivien joukossa"-asenteella olen viettänyt yksin monet Uudet Vuodet ja Vaput. Ne ovat turhia juhlia ja Vappu on hyvä puutarhanrapsutuspäivä. Valmisteluistasi päätellen sinulle on tulossa kuitenkin oikein kelpo kemut, joten Hauskaa Vappua!

 
At 27/4/06 21:08, Blogger Iines said...

Kiitos, arru ja hauskaa vappua itsellesi myös.

Taidan minäkin kunnostaa pihapuutarhani tässä kaupunkiasunnossa, isommat työt on sitten mökillä vapun jälkeen. Nurmikkoa pitää täällä paikata ja siloitella koiran kaivamat kuopat takapihalta pois. Siinähän sitä askaretta on, välillä simahörpyt ja munkkia poskeen. :)

 
At 27/4/06 21:42, Blogger A-K.H said...

"Eespäin, eespäin rinta rinnan astukaamme siskot, veikot!"

 
At 27/4/06 22:08, Blogger Iines said...

Jassoo, a-k.h harjoittelee maanantaista marssia varten.. :)

Siis kaikkein kaunein vappulauluhan on se Oi vapaa Venäjä, kyynelhelminä kimmeltävä...

 
At 27/4/06 22:13, Blogger A-K.H said...

Oikaisin vähän laulun sanoissa, ettei mene politiikan puolelle. Reijo Frankilla on ollut parhaimmillaan hyvin tukevasti kaikupohjaa, mutta hän ei voi kysyä, että värinän kanssa vai ilman. Suoraääniset laulajat ovatkin enempi huutajia ja parhaimmillaan Kaustisilla tai Rääkkylässä.

 
At 27/4/06 22:16, Blogger A-K.H said...

Kotimaani onpi
suuri ja mahtava Neuvostoliitto.

Siellä äiti hymyhuulin
ahon laitaa reunustaa.

 
At 27/4/06 22:26, Blogger Iines said...

Ostin pari vuotta sitten oppilaitten esityksiä varten yltiöisänmaallisia lauluja sisältävän kokooma-cd:n. Siinä on Jääkärimarssit, Lapuan liikkeen ylistyslaulut yms:t IKL:n marssilaulut. Minua vain huvitti, kun yhtenä valkokaartilaisten laulajana esiintyi Reijo Frank, joka lauloi mm. tuon Jääkärimarssin. Onnistuu sillä kauniilla äänellä nähtävästi kaikkien suuntien laulut.

 
At 27/4/06 22:45, Blogger A-K.H said...

Kyllä! Nykyään saa isänmaallisuudella elämöidä. "Syvä iskumme on viha voittamaton." "Laatokka, Karjalan meri" on upea, ja ryssääkin saa ryssitellä.

Kari Suomalainen valitti aikoinaan, että onhan se kumma, kun ei neekeriäkään enää saa sanoa neekeriksi. Niin on yhteiskuntamme muuttunut ja kiertoilmaisut kehittyneet. Lapsuudessani vaikutti neekerineuvos Tuure Vapaavuori, joka kertoi meille hurjia juttuja Partaharjulla leirinuotiolla.

 
At 27/4/06 22:54, Blogger Iines said...

Juu, Syvä iskumme on viha voittamaton- - - niin kauan sulla on turvattu lies, kun on pystyssä yksikin mies.

Tämähän sopii hyvin Kansallisen veteraanipäivän iltaan, vaikka tietenkin nyt vähän liioitellen. Tämä laulu on siinä cd:llä ja se on kyllä aikas mahtavaa kuultavaa, rautakorot kopisevat siinä taustalla.

Niin, Kari Suomalaista kaipaa, siinä oli mies joka märisi ja laukoi helmiä ja vuoli kultaa kynästään. Hänellä oli muuten kaularangassaan sama neurologinen sairaus, mikä minulla on äänihuulissa. Se veti hänen niskansa vinoon hänen huomaamattaan. Minulla haittaa siis puhumista. :)

 
At 27/4/06 23:04, Anonymous maijamuru said...

Kyllä ne juhlat yksinkin sujuu. Vaput, junannukset ja uudet vuodet ihan kepeesti. Niinkuin arru sanoikin: "päivä päivien joukossa". Pääsiäsenä munat pelastaa aina. Ne pitää olla yllätyksen kera. Joulu tekee vähän tiukkaa. Sen selviää lahjomalla itseään hyvillä kirjapaketeilla ja jouluherkuilla. Asennekysymys, varsinkin kun joskus on ollut pakko.
Minäkin taidan haravoida vappuna mökillä, joten hyviä ilmoja toivottelen.

 
At 27/4/06 23:11, Blogger Iines said...

Kiitos maijamuru, hyviä haravointi-ilmoja mökkiseudullesi! Kaipa minäkin autoon hyppään, kun kyllästyn yksinoloon toisten juhliessa. Itsestä se viihtyminen on kiinni ja seurassakin voi olla tylsää. :) Pidetään lippu korkealla!

 
At 27/4/06 23:37, Blogger A-K.H said...

Mainitsin Karille hänen piirroksestaan Kekkosen valtiovierailusta Ranskaan, jossa käveli kaksi Kekkosen näköistä krenatööriä ja alla teksti: "Päin Ranskaa kaks' Urhoa samoaa, oli kumpikin Venäjän vanki." Kari sanoi Arvo salon heti aamusta soittaneen hänelle, että piirroksesta tulee klassikko. Enpä tiedä, moniko sitä enää muistaa. Minusta se oli mahdotoman hyvä juttu. Kari oli auktorisoitu Kekkos-irvailija, mutta kyllä siinäkin noudatettiin jonkinlaista pieteetti. Päätoimittaja saattoi sanoa, että ukko on nyt sellaisella tuulella (tai sellaisessa kunnossa), että jätetään se rauhaan.
Mainitsen tämän vain irrallisena detaljina. Lopun jätän muistelmiini.

 
At 28/4/06 00:18, Blogger Iines said...

Vai on siellä juteltu itse itsensä Karin kanssa. Historian siipien havinaa.. Ja niitä a-k.h:n muistelmia odotetaan täälläkin kovasti. Muista nyt tehdä jo eläissäsi, ettei jälkeenjäävien tarvitse kaunistella vaiheitasi. :)

 
At 28/4/06 00:28, Blogger A-K.H said...

Tarkoitatko, että kaunistella valheitasi?

 
At 28/4/06 00:33, Blogger Iines said...

Hmmm, juu ei vaarinhousut. ;)

 
At 28/4/06 15:51, Blogger Liisa said...

On sinulla vappu kuitenkin mielessä arjesta erottuvana päivänä. Simat ja munkitkin vielä. :)

Minun ankein vappuni taisi opiskeluaikana olla se, kun kilttinä kaverina lupauduin tai minut puoliksi pakotettiin liikkeelle ei sentään kolmanneksi pyöräksi, vaan neljänneksi minulle miltei ventovieraan, tosin asiallisen, kaverin daamiksi. Boksikaveri järjesti ne deitit. Oli siinä olemista, ei viitsi edes muistella. Nyt ei enää tarvitse mennä toisten mielen mukaan. Oma päätös pitää ja keho kieltää.

Minulla on kaupan simaa eikä edes kahta munkkia.

Vappua!

 
At 28/4/06 18:57, Anonymous Ilonpilaaja said...

Miksi pitäisi orjuttaa itseään kalenterijuhlilla?

 
At 28/4/06 19:01, Anonymous Hillonpilaaja said...

Po orjuuttaa

 
At 28/4/06 21:57, Anonymous Aura J said...

Ehdottomasti ankeimmat vappuni vietin vielä asuessani Helsingin Ullanlinnassa, kun koko tienoo muuttui parin päivän ajaksi hirvittäväksi bilehelvetiksi, eikä mulla ole koskaan ollut kiinnostusta viettää vappua ns. perinteisin menoin.

Tänä vuonna täällä itärajan maaseudulla aion keskittyä vaatteiden ompeluun ja siivoamiseen. Kiva kun on monta vapaapäivää, eikä mitään pakkoa hankkia itselleen kaameita lärviä/kankkusta.

Mukavaa ja rauhallista vappua sellaisen haluaville!

 
At 28/4/06 21:59, Blogger Leonoora said...

Miten moni on elinkumppaninsa kanssa tai joukossakin, ihmismassojen keskellä yksinäisempi kuin hän, joka on sinut "yksinäisyytensä" kanssa.
Itse olen mennyt perinteisesti yksinkin ravintola Jokelan vapunpäivän laulajaisiin, siellä tapaa kuitenkin aina jonkun tutun, ja hauskaa on ja laulut raikavat!
Toukokuun 1. päivänä aikomuksenani on avata poikani uudenvuoden matkaltaan Pietarista tuoma kuohuviinipullo. Simaakin kellarissa on, mutta munkkeja en enää vuosikymmeneen ole itse paistanut. Nyt saa kaupasta sellaisia söpöjä minimunkkeja.
Silliä, nakkeja ja perunasalaattia huikopalaksi on nyt jo varattu, sillä avasin tuossa juuri samaiselta edellä mainitulta matkalta saadun "Stolichnaya" putelin. Mökillä vietetyn ulkoilupäivän ja saunan jälkeen kesän avaus on nyt osaltani suoritettu!
Iloa kuplivaa kesän avajaiskarnevaalia sinulle Iines ja kaikille työnraskauttamille!

 
At 29/4/06 00:49, Blogger Peggy G. said...

Kyllä minusta yksinkin voi juhlia. Mieluummin vaikka yksin kuin huonossa seurassa, se on minun periaatteeni.

Itse en ole koskaan ollut mikään vappuihminen, viimeiset kymmenen vuotta on tullut vietettyä vappu kotona itse tehtyjä munkkirinkeleitä napostellen.

 
At 29/4/06 00:50, Blogger Peggy G. said...

Niin ja lisäyksenä vielä: oikein hyvää vappua sinulle Iines, olipa vappu sitten rauhallinen yhden hengen vappu, tai jotakin muuta!

 
At 29/4/06 15:08, Blogger Iines said...

Kiitos kaikille vapputoivottelijoille ja oikein mukavaa vappua kaikille!

 

Lähetä kommentti

<< Home