30.5.06

Päivän tunnussana


Yritän oppia olemaan odottamatta keneltäkään mitään virtuaalimaailmassa. Yritän oppia olemaan luottamatta yhteenkään nettipersoonaan.

Kaikki ovat täällä itseään varten. Kaikki puhuvat toistensa yli ja toistensa päälle. Yleisin pronomini on minä ja yleisin puku on valepuku.

Pst Kiitos Sarah Fearille sanoistasi, jotka jäivät itämään.


(Maalaus Henry Chaplin)

20 Comments:

At 30/5/06 12:05, Blogger Iines said...

Selvyyden vuoksi: kaikki tämä toteaminen koskee myös itseäni. Myös valepuku siltä osin, että piileskelen nikin turvin, nikin, joka ehkä antaa aivan valheellisen kuvan itsestäni.

Sarah Fear, palaan vielä hetkeksi ajatuksiisi, vaikket ehkä tätä edes lue. Tietysti olen sinua huomattavasti pidemmän elämäni aikana tiennyt, että muita ei tarvitsisi pyrkiä miellyttämään. En vain ole sisäistänyt tätä kirjoittamisprosessissa: päästä irti siitä, mitä joku muu siitä ajattelee. Sen ei ole väliä. Kenties kieleni vapautuu kahleistaan tämän sisäistämisen myötä. Voi olla, että joudun perustamaan uuden blogin, sillä huomaan, että minulla on pakonomainen halu ajaa tämä alas.

 
At 30/5/06 12:27, Anonymous Anitak said...

Hei Iines, älä nyt vaan aja alas hyvää blogiasi.

 
At 30/5/06 12:40, Blogger Iines said...

Anita,

mistäs siihen tupsahdit kuin taikaiskusta.. Ei muuten, mutta arvaa mitä löysin juuri hyllystäni: toisenkin teoksesi, Hullun taivaassa, jonka alkua tässä pitkästä aikaa tavailin:Istun männyn juurella ja kirjoitan sinikantiseen vihkoon.- Tuntuu lumoavalta, että kirjoitit juuri nyt tuohon nuo rivit. Kiitos!

Olen vain panostanut liikaa virtuaalimaailmaan, ja kun se näyttää minulle takapuoltaan, se tuntuu pahalta.

Pst Anita, olisi hauska tietää, mitä nykyään ajattelet noista teoksistasi (minulla on siis Irti ja tämä nyt mainittu).

 
At 30/5/06 16:56, Blogger Rita said...

Tervehdys Iines,

En usko hetkekään että kaikki ovat täällä vain itseään varten. En hetkeäkään! Todisteena lukuisat omat vakioblogikaverit ja oma itseni. Autamme ja ilahdutamme toinen toisiamme, ja opimme uutta yhdessä. Etkä kyllä usko sinäkään :) Sitä paitsi itse tunnut kovasti välittävän lukijoistasi. Järjestät meille aina jotain uutta.

Anita Konkka, kiva että satuin tapaamaan! Minun on pitänyt kertoa sinulle että Blogger ei päästä minua kommentoimaan Word Verification blogeja eli en pääse kommentoimaan sinua. Siellä oli joku nimimerkki "rita" mutta se en ollut minä. Minulla on alibi.

 
At 30/5/06 17:53, Blogger Anita Konkka said...

Iines, en oikein tiedä mitä ajatella kirjoista, joita en pysty lukemaan sen jälkeen kun olen kirjoittanut. Irti on nuoren vihaisen naisen esikoiskirja. Häpesin sitä kirjaa vuosikausia. Hullun taivaassa- romaanin menestyksestä on olen iloinen, muuta en osaa siitä sanoa.

Rita, kummallinen tuo Blogger kun se päästää toiset kommentoimaan, mutta toisia ei. En tosiaankaan ymmärrä millä perusteella se suorittaa karsintaa. Tiedän kuka on se toinen Rita, jonka Blogger päästää lävitse.

 
At 30/5/06 18:04, Blogger Peggy G. said...

Kyllä varmasti netissä piisaa sellaisia ihmisiä, jotka nimimerkin takaa "rohkeasti" piinaavat toisia ja ovat epämiellyttäviä. Mutta on täällä oikeasti mukaviakin ihmisiä, ihan totta. :) Kai se vain on niin, että lusikallinen tervaa pilaa tynnyrillisen hunajaa.

 
At 30/5/06 18:39, Blogger Liisa said...

Hei Iines,

juuri sinä toivotit minut tervetulleeksi listalle ja miettiessäni bloggaamisen lopettamista innostit jatkamaan.

Tietenkin teemme tätä osin myös itseämme varten, varsinkin minä tunnustan sen. Kun saan keskittyä hetkeksi johonkin, kivut jäävät taka-alalle.

Olet minua monessa asiassa opastanut, kiitos siitä! Ja nimimerkkeihin on monta kirjoittajasta itsestään riippumatonta syytä. En pidä niitä valepukuina. Anonymous saattaa olla sitä.

Jatkathan?

 
At 30/5/06 19:44, Blogger Iines said...

No ei, en siis halua lopettaa enkä alasajaa blogiani tietenkään, vaan taistelen sitä vastaan, etten sortuisi siihen, kun kuitenkin kohta olisin takaisin. Se on kuin syöksykierre johon joutuu, kun on tyytymätön blogiinsa, tekee tahallaan ärsyttäviä tai huonoja juttuja, jotta saisi tarpeekseen koko bloggaamisesta.

Noista anonyymi-nikeistä vain on aika huonoja kokemuksia. Harvoin kukaan sanoo mitään kovin painavaa tai mukavaa asiaa anonyymina. Ja minusta bloginpitäjä ei ole anonyymi samoin kuin anonymous, jolla ei ole nikkinsä takana tunnettua blogihistoriaa ja sitä tunnettuutta, joka bloggarilla useimmiten on. Lisäksi monet blogistit antavat itsestään melko suorasukaisa tunnistetietoja, kuten minä. Minusta on siksi kohtuullista odottaa, että anonymoukset eivät ilmesty vain ilkeilläkseen. En tahdo kuitenkaan sulkea heitä keskustelun ulkopuolelle, koska tämä on kommenttiystävällinen blogi, vaikken sitä otsaani olekaan kirjoittanut. Sitä paitsi suurimmalla osalla anonyymeja on kommentit asiallisia.

Anita, häpeäntunteet tuntuvat olevan enemmän kuin yleisiä kirjailijoiden keskuudessa, kun he kuvaavat suhdettaan varhaisempiin teoksiinsa. Itse pidin Irti-kirjasta kovasti ja koin sen läheiseksi, samaistuin päähenkilöön.

 
At 30/5/06 21:26, Anonymous Anitak said...

Iines, minun kokemuksieni mukaan häpeäntunteet riippuvat siitä mitä sukupuolta kirjailija on. En muista tavanneeni yhtään miespuolista kirjailijaa joka olisi jälkeenpäin hävennyt kirjoittamaansa. Tai siis, ei ainakaan ole tunnustanut hävenneensä.

 
At 30/5/06 21:52, Blogger Iines said...

Kiintoisaa. Ihan hymyilyttää miessukupuoli tässäkin. Aina itseensä tyytyväisiä.

 
At 30/5/06 22:35, Anonymous Kadun, mies said...

Kiintoisaa! Ihan hymyilyttää naissukupuoli juuri tässä.

 
At 31/5/06 09:11, Blogger Iines said...

No palaan sen verran vielä tokaisuuni - vaikkakin siinä on aika muhkea stereotypia - että kyllä tuontapainen ajatuskuvio toteutui työpaikallanikin. Miehet lätkäisivät visionsa nopeasti pöytään ja poistuivat kahville ja tupakille. Naiset fiilasivat lausuntojaan, kyseenalaistivat kaiken moneen kertaan ja epäilivät vielä kiteytystäänkin. Ja palasivat aikojen kuluttua korjailemaan tuotostaan. Miehet saattoivat esittää saman tuotoksen seuraavan vuoden suunnittelupalaverissakin. Ja poistuivat jälleen kahville ja tupakille..

 
At 31/5/06 16:26, Anonymous Anonyymi said...

Iines hei, minäkö olen se anonyymi pahennuksenaiheuttaja?? Minä en omaa blogia, en kotisivua enkä vakinikkiä enkä oikein tiedä millä nimellä kirjoittaisin, ellen omallani tietysti. Pahoittelen etikettivirhettäni mutta minun mielestäni anonyymin blogin kommentoiminen anonyymisti - vaikka olisit omasta mielestäsi kuinka tunnistettavissa - on ihan ok. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

 
At 31/5/06 17:29, Blogger Iines said...

Missä palaa? Kuka onneton on paheksunut anonyymejä minun blogissani? Tuokaa ruiskut niin kastellaan hänet!

On eri asia kyseenalaistaa anonyyminikillä tapahtuva ilkeily kuin anonyyminä kirjoittaminen yleensä. Anonyymina kirjoittamista ei kukaan ole tuominnut tässä blogissa koskaan. Tervetuloa kommentoimaan asiallisesti tai asiattomasti, mutta ei ilkeillen! Tämä on todella kommenttiystävällinen blogi, vaikken olekaan sitä otsaani tulikirjaimin kirjoittanut - kuten ylempänä sanoin. Rauhaa, ystävä.

 
At 31/5/06 18:05, Anonymous Anonyymi said...

Iines, edellistä bloggaustasi kommentoi useampikin anonyymi kirjoittaja. En tunnusta ilkeilleeni tai sitten yksinkertaisesti tulkitsit minua väärin. Kirjoitin bloggaukset 30/5/06 03:31 ja 30/5/06 15:08 ja laiskuuttani en siis jaksanut keksiä itselleni nimimerkkiä. Koska suuntasit kommenttisi nimenomaan "viimeisimmälle anonyymille", joka siis olin minä (aikaeron takia myös keskellä yötä), koin velvollisuudekseni sinulle henkilökohtaisesti vastata. Olen jokseenkin yllättynyt ja pahoillani siitä negatiiviisuudesta, jota - omasta mielestäni kuitenkin suhteellisen asiallisten - kommenttieni johdosta olen saanut sinun taholtasi osakseni. Ihmisistä on kovin helppo ajatella negatiivista kun ei ole paremmasta tietoa. Ystävällisin terveisin, XTitta AaltonenX, "kärttyhomo". PS. Jos koet aihetta pahoitteluun, toivon että teet sen myös omalla nimelläsi... *heittää Iinekselle haasteen*

 
At 31/5/06 19:27, Blogger Iines said...

Usko jo rakas ystävä, ettei sinua ole kukaan syyttänyt ilkeilystä.

Minulla on surullisia kokemuksia anonyymeista blogikiusaamisista. On siksi ymmärrettävää, että en pidä anonyymeista ilkeilyistä. Kukapa niistä pitäisi.

Anonyymeista kommenteista sen sijaan pidän kovasti, koska tämä on todella kommenttiystävällinen blogi, jossa on kautta aikain käyty erittäin vilkasta keskustelua aiheesta kuin aiheesta.

Toivotan sinulle rauhaa, ystävä. Hyvää illanjatkoa!

 
At 31/5/06 19:55, Anonymous Anonyymi said...

Suosikkibloggaajani Tiina Kaarela, jolla on selkärankaa, kirjoitti joskus siitä, kuinka hän kirjoitutti eroryhmässä kirjeen, jonka kirjoittaja toivoisi saavansa lastensa toiselta vahemmalta. Varastan idean ja kirjoitan kommentin, jonka olisin toivonut sinulta saavani. "Hei Titta, olen pahoillani, että erehdyksessä luulin vääriä anonyymikommentteja sinun kirjoittamiksesi. Minun olisi pitänyt varmistaa asia blogilaskurista tai viimeistään siinä vaiheessa kun otit minuun yhteyttä sähkopostitse. Minulla on surullisia kokemuksia blogikiusaamisesta ja siksi hieman ylireagoin. Olen pahoillani jos tuotin sinulle mielipahaa. Aurinkoista keskipäivää sinne Cambridgeen, iineksen-oma-nimi". Toivossa on hyvä elää.

 
At 31/5/06 19:59, Anonymous Lukija said...

Olipas hyvä vitsi:

"Anonyymeista kommenteista sen sijaan pidän kovasti, koska tämä on todella kommenttiystävällinen blogi, jossa on kautta aikain käyty erittäin vilkasta keskustelua aiheesta kuin aiheesta."

 
At 31/5/06 20:06, Blogger Iines said...

Rakas lukija, vilkaisehan blogeja, niin useimmissa ei käydä tällaisia keskusteluja, joissa puheenvuoroissa on mittaa ja sisältöä.

Luulen, että kalvamisesi ei nyt onnistu. Minä olen vain tavallinen nainen - kauhean vanha - kuten minulle kerran sanoit eräässä keskustelussa ystävälliseen tapaasi. Mitä sinä minusta oikein haluat? Näen sinut laskuristani, Nina - Jill More. Rauhaa sinulle ja hyvää kesää.

 
At 31/5/06 21:12, Anonymous molly said...

Voi, kärttyhomo oli minusta niin osuvasti lohkaistu; olin sitten väärässä

 

Lähetä kommentti

<< Home