Vappupaasaus
Voisin omistaa vappupuheeni vaikka Sdp:n pitkäaikaiselle tulevaisuuden lupaukselle, blondi Osku Pajamäelle, joka jo toistakymmentä vuotta on turhaan pyrkinyt eduskuntaan. Nyt on blondilla repussaan sellaiset eväät, että huomio on ainakin taattu. Ja sehän riittää joskus läpipääsyyn, koska äänestäjät nyt ovat mitä ovat.Kaikkein eniten olen myötähävennyt, kun Kauko Juhantalo pääsi uudelleen eduskuntaan. Tony Halmeen läpimenoa en enää edes kummastellut, vaan odotan, koska Matti Nykänen vapautuu sen verran syytteistään, että ehtii eduskuntaan.
Pajamäen irvokasta vaalikirjaa en ole lukaissut, vaan tyydyn median referointiin. Kai nyt arvostettujen päivälehtien toimittajat osaavat erottaa oleellisen ja tuoda sen päivänvaloon. Muussakin mediassa on tietoa ollut runsaasti tarjolla.
Tänäisessä Helsingin Sanomissa (C4) muuan Aarno Vehviläinen toteaa, että Pajamäki loukkaa syvästi niitä 1940-luvulla syntyneitä isiä ja äitejä, jotka elävät tavallista palkan- tai eläkkeensaajan elämää. Arkisten murheitten ja huoliensa lisäksi he kantavat suurta huolta lastensa ja lastenlastensa asioista, toteaa Vehviläinen ja lisää, että Pajamäen ylisuuriksi väittämät eläkkeet eivät tulevaisuudessa riitä vanhainkotimaksuihin edes keskituloisten kohdalla.
Itseäni on aina hämmentänyt se Pajamäenkin esittämä väite, että suuret ikäluokat ovat saaneet velkansa inflaation myötä anteeksi. En allekirjoita tällaista millään muotoa. Tunnen lukuisia hyvinkin koulutettuja 50 - 40-luvulla syntyneitä ihmisiä, jotka ovat eläneet koko ikänsä taloudellisessa puristuksessa, ja saaneet viimeisetkin velat maksettua vasta 2000-luvulle tultaessa. Esimerkiksi opintolainojen takaisinmaksu oli tuolloin toista luokkaa ja kesti pitkään, jonka jälkeen vasta saattoi harkita oman kodin ostamista. Toisin on Pajamäen sukupolvella, jolla todella on ilmainen koulutus opintotukineen. Nythän uusi sukupolvi hyppää yli tuon opintolainan takaisinmaksuvaiheen ja siirtyy suoraan velattomana omistusasunto- ja autolainavelkoihin, matalilla koroilla ja pitkillä takaisinmaksuajoilla.
posted by Iines @ 11:40 ap.
50 comments
50 Comments:
Allekirjoitan!
Suomen demarit liittyivät jo 80-luvulla reaganistis-thatcheriläisen monetarismin kannattajaksi ja samalla linjalla on Tony Blairin "työväenpuolue" tänäänkin. Tuskin tältä noskenuorisolta saattaa enempää odottaa.
Mitähän Osku sanoisi tästä?
No jaa, enpä välittäisi kuullakaan. Itse huomasin joskus ihmetteleväni poliittisesti hyvin orientoituneiden demarihenkilöiden sovinismia ja jopa naisen halveksintaa, joka oli täydellisessä ristiriidassa heidän puheittensa kanssa.
En ole lukenut tuota kirjaa ja tiedän vain mitä tuossa linkissäsi ja mitä sinä kirjoitit. Tuolla perusteella voisi kuvitella hänen kosiskelevan sitä nuorisoa joka ei tiedä mistään mitään.
Lisäyksensä tuohon ylempään oman kommenttiini se, että minähän olen kauan ja hartaasti äänestänyt demareita, silloin kun vielä uskoin "puolueeseen". Kritiikkini ei siis nouse uhosta jotain tiettyä puoluetta vastaan, vaan ehkä, uskaltaisinko sanoa, kokemuksesta ja pettymyksestä siihen, että parempaa maailmaa ei tullutkaan.
Selvyyden vuoksi
Noskelaisuudelle on antanut nimensä saksalainen sos.dem.poliitikko Gustav Noske, joka sotaministerinä osallistui 1919 Berliinin spartakistikapinan kukistamiseen. Spartakistit olivat saksassa vasemmistososialistinen ryhmittymä, jonka johtajina olivat Karl Liebknecht ja Rosa Luksenburg, jotka sittemmin olivat perustamassa Saksan kommunistista puoluetta.
Sana spartakistit tulee Liebknehtin 1916-16 julkaisemista, roomalaiseen orjakapinan johtajaan, Spartacukseen, viittaavista Spartacuskirjeistä.
Kommunistimme haukkuivat kernaasti sosiaalidemokraatteja noskelaisiksi, mutta myös sosiaalidemokraattimme käyttivät noskelaisuutta kuvaamaan aatteellisesti oikealle luisuneita tovereitaan, joten noskelaisuudesta tuli käsitteenä hiukan liukuva.
Koska sana esiintyy nykyään harvoin eikä moni taida tunnistaa sitä, katsoin aiheelliseksi tämän niukan jälkipuheen jtb:n kommenttiin.
Spartakiadit on uudismuodoste sanasta Spartacus ja tarkoittaa Punaisen internationaalin (perustettu 1921) järjestämiä urheilujuhlia.
Spartakistikapinaa en päreen kommenttiloorassa ryhdy selostaan. Valistuneet, asiasta kiinnostuneet löytävät kyllä sanan lähteelle.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Pitää olla vuodet 1915-16
Noske myös vaikutti siihen, että syöksi Saksan työläiset sotaan Toisen internationaalin (Sotaan sotaa vastaan!) päätöksistä huolimatta.
Toinen internationaali luhistui 1914, kun sen suuret puolueet sotaa käyvissä maissa luopuivat internationalismista ja tukivat Saksan ja Itävallan keisareiden, Englannin kuninkaan ja Ranskan porvarillisen kolmannen tasavallan hallituksia.
Nämä kommentit saivat meikäläisen tutkimaan tuota noskelaisuustermiä vähän tarkemmin. Sanan olen kuullut, mutta historiallisissa yhteyksissä oli uutta, etenkin kun piti itse kaivella mm. spartakistikapinatietoja esiin.
Kiintoisaksi sanan "noske" tekee se, että se muodoltaan muistuttaa sisältöään, ts. antaa viitteen pullamössähtävyydestä.
Nyt on vain sanottava Ikkunaiinekselle: kiitos, että tartuit aiheeseen. Kyllin on tämä sukupolvi (suuret ikäluokat) jo saanut rapaa silmilleen eri tahoilta. Ihmetellä täytyy, että jostain muualta pitää omille pettymyksilleen aina se syntipukki hakea.
Niin, joskus tuntuu, että puutteen lasten selkänahasta tämä Oskunkin hyvinvointi on revitty.
Miksi pejoratiivinen blondi? Ihan kun et pyrkisi ymmärtämään mitä Pajamäki sanoo vaan luomaan vastakkainasettelua sukupolvien välille. Oh
Olen suunnilleen Pajamäen ikäinen ja jotenkin tuntuu, että hänen puheissaan voi jotain perää olla.. Ainoa pienoinen ongelma on, ettei Pajamäkikään ratkaisuja esitä. Niin juu, se opintolaina meni minulla kyllä ihan elämiseen (ei korkeakorkoiselle pankkitilille). Lama sattui meidän ikäisillemme aikas pahaan aikaan.
Tämä blondi oli minulta satiiria. Se oli viittaus naisten blonditteluun, jollaista esiintyi esimerkiksi Tanja Karpelan aloittaessa poliittista uraansa. Hänelle ei annettu mahdollisuutta näyttää kynsiään ennen leiman lyömistä. Tein tietoisesti saman tälle Pajamäelle, jotta termin viljelijät näkisivät, miten ontto ja tarpeeton se on ihmisestä puhuttaessa.
Jos Pajamäen puheissa on perää, on se todella vahinko. Sanoma hukkuu nyt irvokkaan syyttelyn ja populistisen kosiskelun alle.
Pst, molly, huomaan vasta nyt vihjauksesi opintolainan menemisestä korkeakorkoiselle pankkitilille. Et kai sinä.. ei voi olla totta, että joku luulee opintolainojen konsaan joutaneen tileillä makaamaan? Härreguud!
Näin kuulin lainoille hamalla 80-luvulla käyneen. Kun suurten ikäluokkien lapset menivät opiskelemaan. Minä syytän vanhempia, en lapsia. Hymiö
Blondi siellä ja blondi täällä. EU-aika on monelle ollut pettymys ja sitä nyt puretaan. Kuudes ydinvoimala tulee vaikka Pajamäen ikäpolvi peloteltiin ahdistukseen ydinuhilla, puolueista ei ota mitään selvää, terroristit, huoli nykyisestä ja tulevaisuudesta kun asiat eivät ole hallinnassa.
Ai niin (en tiedä mitä pst tarkoittaa niin en tuohon laita), juttujen kirjaisin on kivempi IE:llä kuin Firefoxilla.
Molly, kuulopuheisiin ja populistiseen mediaviestintään ei aina kannata uskoa tarkistamatta taustoja.
Suurilla ikäluokilla tarkoitetaan vuosikertaa v. 1945 - 1954. Tällöin syntyneet menivät korkeakouluihin vuosina 63 - 72, ja suurin osa oli tullut ulos yliopistoista jo 80-luvulla.
80-luvulla suuret ikäluokat olivat sen sijaan jo maksumiehiä. He makselivat opintolainojaan pois ja ehkä laskeskelivat, koska voivat ostaa oman kodin, se kun oli ja on tapana ostaa. Autokin alkoi yhä useammalla olla, ja Fiat- ja Lada-kanta oli vissiin runsaimmillaan näinä aikoina. Ja rakentuihan siinä sivussa tämä hyvinvointiyhteiskuntakin Oskun ikäpolvelle.
Niin, siis kuulin omin korvin omilta kavereilta useammasta lähteestä. Vuosikerrat 1945-1954 ehtivät hyvin saamaan lapsia opintolainaikään kasarimeininkiin. Meni sivupoluille mutta menköön.
Jotkut panivat lainan pankkiin kasvamaan korkoa ja monet joivat sen, yrittivät sitten tehdä työtä ja opiskella yhtä aikaa (ja juoda) eivätkä koskaan valmistuneet valtiotieteellisestä Helsingissä.
No, turha tässä on ketään syytellä niin kuin Pajamäki tekee. Minä en saa nyt Molly sinun sanoistasi selvää, että ketä sinä syytät, kun sanot syyttäväsi vanhempia, et lapsia. Siis omia vanhempiasiko syytät vai keitä? Mistä syytät heitä?
a-k.h, tuo lienee populistinen väite, että joku pani lainansa pankkiin korkoa kasvamaan. Moni tuntuu nykyään kuulleen asiasta, mutta kukaan ei oikeasti tunne tai tiedä ketään, joka näin olisi tehnyt.
Itsekin tiedän varmuudella vain sellaisesta yhteiskunnan varojen uudelleensijoittelusta, että joillain on varaa panna lapsilisät käyttämättä pankkiin lapsen tilille, jotta lapselle kerätään näin tulevia opiskelurahoja.
Meinasin vielä viitata tuohonkin. Se, ettei lapsilisiin kajottu edes laman aikana (senhän saavat kaikki), johtuu siitä, että ne, jotka tämän mittavan tulonsiirron joutuivat kustantamaan, halusivat sosiaalipoliittisesta uhrautuvuudestaan jonkinlaisen korvauksen.
Siihen aikaan, kun raha ei automaattisesti tullut tilille, jäi lapsilisiä nostamatta markkamääräisesti huomattavan paljon ja raha tuloutettiin takaisin valtiolle.
On ollut aikoja, jolloin lainaa on kannattanut ottaa, vaikka ei olisi ollut tarvettakaan.
Hyvää puoliyötä! Levolle päästyäsi nuku hyvin!
Suuriin ikäluokkiin luetaan Suomessa vuosina 1945-1950 syntyneet. Esimerkiksi minä, -51 syntyneenä, en kuulu enää niihin.
Suuret ikäluokat on kai jossain määrin määrittelykysymys. Tuota mainitsemaasi 45 - 50 suppeaa haarukkaa näkee eniten ja se lienee "sovittu" varsinaiseksi kriteeriksi. Mutta näkee myös tuota laajennettua 45 - 54, jota mieluusti käytän, koska lasten tulo jatkui runsasmääräisenä vielä 50-luvun alussa, se ei suinkaan katkennut vuionna 50.
a-k.h, nukun aina makeasti, huomenta vaan. :) Tarkoitin kyllä vähän muunlaista lapsilisien säästämistä..
Sain sähköpostikirjeen tästä teemasta ja panen sen omavaltaisesti, vailla nimiä, tänne, koska se on mielestäni niin hyvä. Kommentoin sitä myöhemmin, jos tarpeen, nyt lähden renkaanvaihtoon ja ulkoilemaan.
Parahin Iines, melkeen itkettää vaikken Aku olekaan. Suurista ikäluokista s u u r i n osa ei mennyt korkekouluihin vv. 63-72. He menivät töihin. Suurin osa suurista ikäluokista oli 80-luvulla edelleen töissä. Heistä valitettavan suuri osa ei ollut suorittanut mitään ammattitutkintoa. Suuri osa t ä s t ä suuresta suurten ikäluokkien joukosta kuului(kunnes kuolivat)ja kuuluu myös ns.märkään sukupolveen. Em. suurten ikäluokkien eri "osastot"
ovat maksaneet ja vielä maksavat eläkkeitään ja ovat siirtyneet/siirtyvät ahnehtimaan rusinoita Oskun ja Oskun onnettomien kohtalotovereiden pullista. Kaikki on niin suhteellista.
Pistän lusikkani tähänkin soppaan. Allekirjoittaneen oli aloitettava varsinainen palkkatyö 15 vuotiaana joten oppi on tullut kantapään kautta ja katson pärjänneeni elämässä ihan kohtuullisesti. Säästöön ei 60-70 luvulla ollut paljon jos yhtään rahaa talletella. Olen myös syntynyt jo ennen suurta ikäluokkaa ja katson kyllä tienanneeni oman eläkkeeni ja ehkä maksanut myös nuorempien eläkkeitä. Minulla on ollut onni saada olla töissä yhtäjaksoisesti koko työhistoriani ajan.
Siispä Osku voi puhua ja ajatella asiosta ihan mitä lystää.
KooTee
Agraarioloissamme perhe oli vähemmässä määrin kuin nykyään pelkkä kulutusyksikkö. Perheen tehtävän on ja on ollut myös työvoiman uusintaminen. Sotien jälkeen sanottiin, että meitä on liian vähän: "Neljäs lapsi isänmaalle." Työ oli toisenlaista ja työvoimavaltaisempaa kuin nyt. Työtä ei enää riitä kaikille, ja jos riittäisikin, se olisi kapitalistille liian kallista.
"Työtä ei enää riitä kaikille, ja jos riittäisikin, se olisi kapitalistille liian kallista."
Näin on ja siksi olen onnellinen, että voin jättää paikkani jollekin toiselle, jota siihen ei palkata!
KooTee
Minunkaan virkaani ei ole pantu auki, vaan siihen on palkattu henkilö "toistaiseksi".
Haluaisin sen verran sanoa tuosta yllä olevasta sähköpostikirjeestä, että mielestäni me kaikki - sekä tutkintoja suorittaneet että ns. suorittavan työn tekijät - olemme eläkkeemme maksaneet ja suuri osa maksaa edelleen, ketkä kykenevät.
Puhuin korkeakouluista lähinnä siksi, että oli kyse opintolainoista ja niiden mahdollisesta sijoittamisesta korkeakorkorkoisille tileille. Ja olihan se niin, että suuret ikäpolvet olivat omia vanhempiaan monin verroin koulutetumpia, kaiken kaikkiaan.
Yritin hakea pikaisesti joitain lukuja siitä, mikä määrä suurista ikäluokista meni korkeakouluihin, mikä työhön, mutta en löytänyt. Kuitenkin tätä polvea on nimitetty polveksi, josta tuli monen suvun ensimmäiset ylioppilaat.
Loppukaneettina se huomio, joka monesti jää oskunikäisiltä huomiotta: eläkkeistä maksetaan kohtuullisen korkeaa veroa. Oma veroprosenttini nousi kuusi prosenttiyksikköä joutuessani täydelle tk-eläkkeelle nyt syksyllä.
Koo Tee lohkaisi kerrassaan hyvin. Muistettakoon että lama ei ollut lama kaikille. Varhemmasta pikkulamasta en tiennyt mitään, mutta suurempi jo puri. Kun täällä valitettiin, sanoivat Virolaiset, että antakaa meille edes lamanne. Ns. lama lomittui elinkeinorakenteen murroksen kanssa.
Kuntien ja valtion laitoksissa ja virastoissa, jopa ammattiliitoissa oli runsaasti poliittisin perustein palkattuja vapaamatkustajia, mutta lopulta erilaisissa saneerauksissa alkoi olla jo vähän liikaa suuren urheilujuhlan tuntua. Kun laman jälkeen alkoi syntyä uusia työpaikkoja, niitä ei syntynytkään aloille, joista väkeä oli poistetu. Eniten tilanne kosketti keski-ikäisiä naisia, mutta myös nuorisoa. Työvoimakoulutus oli enimmiltään kosmeetista. Tutkimusten mukaan ne, jotka työllistyivät, olisivat työllistyneet ilman joutokoulutustakin. Kasvun ja yleisen hyvinvoinnin vuosina valitettiin myös. Pankinjohtaja Mauno Koivisto totesi valitukset ylensyöneiden ilmavaivoiksi ja köyhyyden vertailuköyhyydeksi. Eri syistä johtuvia todellisiakin ongelmia oli ja tulee olemaan. Siihen aikaan kun opiskelin sosiaalipolitiikkaa toisen kerran, oli jo luovuttu kaloritaulukoista, mutta eräänä ongelmana olivat ns. kainot köyhät, jotka eivät osanneet hakeutua avun piiriin. Toisaalta samoihin aikoihin hankittiin yhdelle ehkäisevänä huoltoapuna nakkikioski ja toiselle taksiauto, mutta näissä tapauksissa yhteiskunta ei jäänyt nuolemaan näppejään, vaan sai omansa takaisin. Paljon puhutusta sosiaaliluotosta ei näytä tulevan mitään. Aikoinaan hävettiin menemistä kunnan jauhopussille, mutta vaurauden aikana sosiaalipolut eivät päässeet ruohottumaan, sillä ihmiset oppivat mittaamaan yhteiskunnalta heille kuuluvan ja vähän enemmänkin. Väljän rahan vuosina viranomaiskontrolliin ei erityisemmin satsattu, mutta nyt huoltovirastoon menevä on jo valmiiksi katsottu huoltopetosta aikovaksi.
Kun tältä kylältä valmistui hammaslääkäreitä, eivät kaikki saaneet orientoitumispaikkaa. Opiskelijoina he eivät voineet saada työttömyyskorvausta, joten heidän oli mentävä sosiaalitoimistoon.
Kohtuuttomuus yhtäällä johtaa
kohtuuttomuuteen toisaalla. Sen osoittaa mm. tapaus Koukkuniemen vanhainkoti.
Niin, tarkoittanet tamperelaisen Koukkuniemen vanhainkodin alimitoitettua hoitokapasiteettia, jonka vuoksi vanhainkoti sai huomautuksen.
Hyvä, että sai, ja näppituntumalta tuntuu, että huomauttamista löytyy aivan joka kunnasta.
Mainitsemistasi hammaslääketieteen orientoitujista herää semmoinen mietelmä, että mahtoivatko saada sosiaalitoimistosta penniäkään, sillä sosiaalitoimi vaatii kai menneen puolen vuoden tilikirjanpidon nähtäväkseen. Ovat kenties tienanneet liikaa vuoden mittaan, kuten opiskelijoilla on tapana nykyään tehdä.
"Minä en saa nyt Molly sinun sanoistasi selvää, että ketä sinä syytät, kun sanot syyttäväsi vanhempia, et lapsia. Siis omia vanhempiasiko syytät vai keitä? Mistä syytät heitä?"
Vappuväsyneiden sanojeni kanssa saa olla tarkkana, siksi syyttelyosastolla oli hymiö mukana..
No mutta selvennystä sanoihini. Olen vanhojen vanhempien lapsi, he syntyivät 30-luvulla. Kun 80-luvun lopulla vartuin opiskeluikään, ei ollut muuta mahdollisuutta kuin mennä sinne pankkkiin ja ottaa lainaa. Pari vuotta aikaisemmin olin kuullut opintolainat korkeakorkoiselle tilille -juttuja, mikä oudoksutti koska a) mihin sitä puritaanisia juuriaan karkuun pääsee, koroilla pelaaminen on syntiä (toisenlaisessa ilmapiirissä riistoa), b) yksinhuoltajan lapsena tulin havainneeksi ettei tasan käy onnenlahjat. Ja tietysti asialla olivat suuriin ikäluokkiin kuuluvat vanhemmat, jotka lapsiensa lainarahat osasivat sijoittaa. Voi niitä korkotasoja.. Vaan mitäpä syyttelemään jos osasivat päätään käyttää.
Syyttelystä ei ole siinäkään kyse jos sanon että äitini eläke on erittäin hyvä, varmasti hän sen on ansainnutkin. Riittääköhän eläkettä joskus minullekin ja niille ikätovereille jotka ovat pätkätyökierteessä
Molly, tuo suurten ikäluokkien nimeäminen lastensa opintolainojen koroilla keinottelijoiksi on urbaani legenda, jonka kaikki ovat kuulleet, mutta josta ei ole näyttöjä. Missään tapauksesa se ei ollut sääntö, vaan poikkeus, josta ei kannata vetää hätäisiä johtopäätöksiä. Oikeastaan tuommoisen poikkeaman nostaminen keskusteluun taitaa osoittaa vain sen seikan, että Pajamäen asiaperusteet puuttuvat.
Opiskelijat aiheuttavat aina keväisin ruuhkahuipun koulukaupunkien sosialitoimistoissa. Jos ei ole saanut sovituksi kesätyötä omien kanaviensa kautta, voi ilmoittautua työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi tiettyjen edellytysten puitteissa ja saada toimeentulotukea, jos ei saa työtä.
Opintolainojen ottaminen on vähentynyt, mutta olen omin korvin kuullut tyttöopiskelijan valittavan, että opintoraha on niin pieni, että sillä hädin tuskin pystyy käymään kaksi kertaa kuukaudessa kapakassa.
Niitä koulutukseen kuuluvia orientoumispaikkoja ei ollut riittävsti. Viimeinhän täältä ajettiin alas alan koulutus.
Anteeksi nyt, mutta piti olla kaksi kertaa viikossa.
Riittääköhän eläkettä joskus minullekin ja niille ikätovereille jotka ovat pätkätyökierteessä? (Molly)
Eiköhän riitä, jos maksat veroja ja palkasta vedettäviä työeläkevähennyksiä samaan malliin kuin tässä on tehty. :) (Voin kuiskata sinulle, että työeläkevähennyksen poistuminen palkastani nyt syksyllä merkitsi kuuden prosenttiyksikön veronnousua tk-eläkkeeseeni, niin suuri vähennys oli ollut, joten kyllä jo silläkin ansaitaan tulevaa eläkettä merkittävästi, jokainen palkansaaja.)
Ja tuota pätkätyökierrettä pahoittelevat kaikki. Ei ole kuitenkaan mitään hyötyä syyllistää tästä suuria ikäluokkia, jotka jonkun mielestä "roikkuvat" edelleen töissä. Onhan monesti havaittu (lue ylempää mm. KooTeen lyhyt tokaisu), että poistuvan suurikäluokkalaisen tilalle ei pestatakaan uutta työntekijää, vaan toimintoja supistetaan. Omakaan virkaani ei ole pantu auki, vaan siinä roikotetaan ihan pätevää työntekijää toistaiseksi-nimikkeellä, jopa niin että tunteja on häneltä vähennetty. Ja täytyy sanoa, Molly, että se elin, koulutuslautakunta, joka tästäkin virasta päättää, koostuu henkilöistä, joiden keski-ikä on max 40 vuotta, yhtään yli viisikymppistä ei päättäjissä ole.
Aivan mahtava entry! Halleluja to that! Hitsi, pitäisiköhän itsekin alkaa miettiä ehdokkaana olemista...
Kiitos hienoista teksteistäsi, noin muutenkin! On tullut luettua hyvät ajat tekstejäsi :-)
Kiitos itsellesi, teikäläisten blogit ne vasta hienoja ovatkin, tuskin uskallan hengittää kun sisään astun. Juuri olin Pyhää lueskelemassa, seuraavaksi Aletheiaa. :)
Täällä muuan kahden tutkinnon nainen kirjoitti taannoin, että valmistui laman alussa pitkäaikaistyöttömäksi ja on sen jälkeen saanut keski-ikäistyneenä ptkätyöjaksoja saamatta nauttia normaalin työsuhteen "siunauksista".
Pätkätyössä on muuan vanha tuttunikin, valtiotieteilijä, joka valmistuttuaan joskus 70-luvun lopuilla oli ensin työvoimaneuvojana, tilapäisesti, sitten yliopistolla, tutkijana, tilapäisesti, sitten lukuisissa lyhytaikaisissa suojatyöpaikoissa. Aina välillä työttömyyskorvauksilla eläen. Vaihtelevaa elämää, sanoi hän ironisesti. (Pst, ihminen on asiallinen ja täyspäinen, töitä halajava)
Eikös sekin ole suurten ikäluokkien lyttäystä, että Kela uudisti lääkkeiden korvausperusteet sellaisiksi, että paljon lääkkeitä pakosta käyttämään joutuvat saavat maksaa enemmän kuin satunnaiset tarvitsijat. On se niin väärin.
Mikä logiikka?
Vaikka maksamme veromme isommilla prosenteilla, kuten Iines on myös havainnut. Ei meidän perheessä asuntolainaa inflaatio syönyt. Kyllä oli äidin l. minun otettava kaikki konstit käyttöön, että selvisimme. Tarkoitan, että leivätekokin piti opetella uudestaan. Tuli halvemmaksi leipoa itse kuin ostaa kaupasta. Ja ompelukone ostettiin osamaksulla, että kaavojen avulla opettelin tekemään vaatteetkin toppavaatteita myöten. Ja se kaikki päivätyön (sic) ohessa. Ehkä olin ahne, kun halusin perheellemme kodin. Korkeimmillaan pankin korkoprosentti taisi olla n. 14%. En ole tutkinut, mutta inflaatio oli tuskin tuota luokkaa.
Onkohan Oskulla helpompaa?
Itselläni ei ole tietoa tuosta lääkkeiden hinnoittelusta, mutta selvä epäkohtahan tuo on, täysin epäloogista.
Minunkaan asuntolainaani ei inflaatio puraissut yhtään, vaan jouduin välillä turvautumaan äitini apuun selvitäkseni kuukauden loppuun. Olen joskus maininnut blogissani, että eniten koin epäoikeudenmukaisuuden tunnetta, kun yksinhuoltajana maksoin pienehköstä opettajanpalkastani korkeinta mahdollista päiväkotimaksua, kun äveriään maatalon terveydenhotoalalla työskentelevä rouva taulukoitiin alimpaan maksuluokkaan. :(
Pst lisäys, en malta olla kertomatta tätä traagista huipentumaa: tämä äveriäs rouvas ohitti aina minut Mersullaan, kun sotkin pyörällä lapsi tarakalla 3 km kotiin. ;)
Kiitän oikaisustasi Osku.
Keskustelu on varmaan terävää, koska ennenkuulumattoman terävä on syytöksesikin. Jos lähtee dynamiittia piipussa liikkeelle, saa tietysti varautua räjähdykseen eikä tussahdukseen.
Tämä asia herättää paljon tunteita ja nostaa esiin muistojakin suurissa ikäluokissa. Luulisin, että useimmat tuon ajan ihmiset eivät pysty allekirjoittamaan mainitsemiasi teesejä ja kokevat syytökset hyvin loukkaavina ja nöyryyttävinä, koska niile on vaikea löytää todellisuuspohjaa omasta elämästä, tavallisen palkan- ja eläkkeensaajan näkökulmasta katsottuna.
Hienoa kun Osku kommentoi!
Kirjassani oli ja on kyse sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, ja sen puutteesta.
Euroopassa on ja on ollut vahva työväenliike. Ikävä kyllä sen johtoon pesiytyivät ensimmäisen maailmansodan jälkeen ne keltaiset nosket ja toisen maailmansodan jälkeen asevelisosialistit, joiden lapsia suuret ikäluokat ovat.
Nyt vaan on käynyt niin, että huono politiikka on johtanut siihen, että Suomen satavuotinen vaurastuminen ei enää jakaudukaan niin, että jokapoika siitä osansa saisi (Hyi!). Nääs hyvinvointi ulkoistetaan eikä se ole periytyvä ominaisuus.
Suurta ikäluokkaa on turha syyttää siitä, että se suostui Korpilammen sopimukseen, että se pidättätyi talouskasvun mukaisesta tulokehityksestä, että se suostui siihen, että myös maaseudun elintaso nousee. Jne. Jne.
Tuohduksissani lähetin tuon anonyymina.
Voidaan tietysti kilvoitella siitä kuinka monta kilometriä kukin on kouluun mennessään hiihtänyt tai mikä kunkin veroprosentti on. Jälkimmäisessä kilvoittelussa en usko jääväni muista jälkeen.
Huomaathan Iines, että sulkuihin laittamani tokaisu lainojen laittamisesta koroille kasvamaan on paisunut tulkintasi kautta. Se ei pointtini ollut ollenkaan. Paljon on maailmassa korjaamisen varaa ja joskus lienee paikallaan katsoa paitsi oikaisun mahdollisuuksia myös tilanteen aiheuttajia. Sukupolvien syyllisyyksistä en sitten tiedä
Kuule molly, kenes luulet maksaneen sen historiallisen pankkikriisin (bad luck, bad policies, bad banking)?
Pankkikriisin seurauksena eduskunta päätti pankkituen myöntämisestä vaikeuksiin ajautuneille pankeille. Se, että veronmaksajat näin pantiin tukemaan suurpääomaa tyrmistytti aikalaisia todennäköisesti eniten.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_pankkikriisi
Minulla on kirja kesken, mutta noin puolet lukeneena, voin sanoa että sen lukeminen on soljumampaa kuin Oskun edellisen (Valtakirja). Eli lukemaan vain. Sitten voimme vertailla uudelleen mielipitäitämme kirjasta.
Luettuani HS:n ensimmäisen (Saska Snellmanin) juttu kirjasta ei esimerkiksi ollenkaan vastaa kirjan eikä (uskallan olla varma) Oskun näkemyksiä. Kannattaa siis ihan itse lukea ko. kirja eikä yksin luottaa toisten subjektiivisiin näkemyksiin.
Tiedän, että Osku on varautunut avaamansa keskustelun herättämiin teräviinkin reagtioihin. Ja niinhän sen kuuluu mennäkin. Tällaisesta asiasta tuleekin nousta keskustelua, tästäkin asiasta tulee voida keskustella.
Minusta keskustelu on ihan tervetullut. Parempi keskustelu tästä syntyy kuin Matti Vanhasen tekstiviesteistä.
hna
Osku taisi nyt vetää itsensä poliittiseen kaulakiikkuun. Jos hänellä siellä kirjansa uumenissa onkin ihan asiallistakin sanottavaa, se hukkunee nyt räiskeeseen, josta kirjoittaja voi syyttää vain itseään.
Lähetä kommentti
<< Home