Pyöreä runo (Runotorstain teema)
muotoja ei voi liikutella
ne ovat yhtaikaa samassa kuviossa
voi liikutella vain omia ajatuksiaan
jotka voi tarvittaessa vaihtaa
maailmanpyörän vauhti on vakio,
kukaan ei sitä pysäytä
ei edes hidasta
ja on virhe kavuta vaunuun
mutta parhaat saavat siitä tukevan otteen
roikkuvat mukana useita kierroksia
kellä on vahvimmat ranteet
tiukin ote
hänet kruunatkaa
laakeriseppele sitokaa
hymnit laulakaa
karuselli pyörii
ja survaisee voittajan pään murskaksi
laakeriseppele kietoutuu vereen
uudet tulijat polkaisevat seppeleen sivuun
ja unohtavat voitt
(Valokuvassa puutarhapallo, josta myöhemmin lisää kuvia valokuvablogiini.)
10 Comments:
Tehokas loppu! Pyörä pyörii, vaikka voittajat murskautuvat ja aina on uusia tulijoita.
Mietityttää kovasti. Jotkut pyörivät asiat ovat pysyviä. Rankkaa tekstiä elämän kiertokulusta. Unohdus kosketti eniten minua. Se on niin totta.
Tukevanpuoleista narua ja kaunista lasia.
tuo ajatus "maailmanpyörästä" menestymisen ja vahvimman voittamisen mittarina on hieno. että "on virhe kavuta vaunuun". mikä tämä maailmanpyörä sitten on, sitä runo ei selitä, ja hyvä niin. ehkä se on se "vierivä kivi", työelämä, talouselämä, pienentyvä maailmanpiiri.
mukavaa ironiaa, tulkitsen minä. ("hänet kruunatkaa/ -- / hymnit laulakaa") ja juuri laakeriseppele! voi. pureksittuani pidin kovasti.
myös lpun hurjuudesta. voittajan pää murskautuu ja ahneella on kakkanen loppu.
(miten ihan loppu. jääkö se tarkoituksella vai vahingossa kesken?)
Kyllä, unohdus koskettaa meistä bloggaajistakin jokaista. Ken täältä lähtee, tuskin huomenna muistetaan. Tai jos muistetaan, niin oma bloggaus jatkuu yhtä iloisena kuin ennenkin.
Niin, a-k.h., pallossa ei ole mitään vikaa.
Sirpa, harkitsin jokusen aikaa, voinko jättää tahallani sanan kesken. Syynä vain ja ainoastaan se, että sanan kesken jättäminen on trendiksi tullut keino lauluissa ja jonkun pakinoijan blogissakin. Katkaisin siis huolimatta metodin kliseisyydestä, koska mielestäni runo vaati sen.
Täältä kun lähdemme, niin Googlen kourissa olemme vielä 20 vuotta ainakin. Siinä ikuisuutemme.
Paljon ei pallosta juuri nyt juuri tule mieleni muuta kuin Uuno Kailaan inha runo "Pallokentällä" ja Lauri Viidan erinomaiset säkeet "Betonimylläristä": - Tullut olen luiseen palloon, toden totta, ihmiskalloon. Jokin ääni selittää: Tämä on se sairas pää, jossa hulluus sikiää.
Olen lukenut paljon ympäripyöreitä runoja. Niitä tulee riittämään niin kauan kuin runoja kirjoitetaan. Lienen itsekin tuottanut niitä.
Olisi kiva lukea jokin ympäripyöreä runosi. Pramille vaan, älä väheksy Blogistania.:)
Lauri Viidan leiskautukset ovat kyllä poikaa. Huumorin ja satiirin yhdistelmä on vaikea, mutta hän sen taitaa. Mitäs sanot tästä Viidan runosta:
Sen joukon johtajaksi nimittäisin,
ken pitkäkaulaisin on, pienipäisin ja takapuoleltansa täyteläisin
Kuoppansa reunalla metsikön takana
silmillä likainen liina tai lakana
"Eläköön vapaus!" huusi mies.
Keskellä toria lippujen juurella
lopetti puheensa aatteella suurella;
"Eläköön vapaus!" uusi mies.
Viita (muistinvaraisesti)
Se johtajista.
Lähetä kommentti
<< Home