1.6.06

Minäruno (Runotorstain minuus-teema)


kuljen takapihalla vastavaloon
postimerkin kokoisella viheriöllä

tuuli puhaltaa aidansäleitten lomista
kuorii iholta valkeita farkunriekaleita
joita pitävät koossa enää
rispaantuneet poikkilangat

jotakin pitää sentään iholla olla
kun on ulkona


(Ikkunakuva: Iines )

7 Comments:

At 1/6/06 18:36, Anonymous Tui said...

Kuva ja sana toimivat hyvin yhdessä. Loppusäkeiden huumori "jotakin pitää sentään iholla olla/ kun on ulkona" nauratti.

 
At 1/6/06 18:37, Blogger Iines said...

Tattista, kiva kun huomasit humorin/sarkasmin. :)

 
At 2/6/06 00:01, Blogger Iines said...

kuljen takapihalla vastavaloon
postimerkin kokoisella viheriöllä

tuuli puhaltaa aidansäleitten lomista
kuorii iholta valkeita farkunriekaleita
joita pitävät koossa enää
rispaantuneet poikkilangat

jotakin pitää sentään iholla olla
kun on ulkona


Jos hieman analysoin itseäni nukkumaanmenoratokseni, niin huomaan, että runon nainen on aika surkea. Hän ulkoilee pikkuruisella takapihalla, joka on kaiken lisäksi aidattu. Naisparka. Ja pitääkö sitä vasiten kulkea vastavaloon, kun voisi toisinpäinkin kulkea. Taitaa olla aika masokisti, itsensä kiusaaja. Ja mikä runokuvan tila - umpio, tuuli ja aurinkokin tulevat vain aidanrakosista.

Mutta on tässä jotain positiivistakin. Likaisten vaatteenriekaleitten altaa loistaa terve iho, ikään kuin kuoret napsahtaisivat häpeillen halki ja paljastaisivat helmen.

Ja on naisella sentään itseironian tajua, kun toteaa takapihallaan olevansa "ulkona". Todennäköisesti kuivasti naurahtaen.

Hyvää yötä satunnaiset ohilukijat! Huomenna takapihan ovi pysyy kiinni ja suuntaan merituuliin viemään kamaa mökille ja tarkistamaan veneen kiinnitykset.

 
At 2/6/06 08:30, Blogger A-K.H said...

Sarjassamme puhkiselitetyt runot. Kuva on parempi kuin runo, jonka koen kaipaavan hieman muokkausta, vaan en parikymmensenttistä selitystä.
Selitettyjä runoja löytyy Eero Pokelan kokoelmasta Sumujen saari, Aika Oy, Vaasa 1998. Sitä meni helluntailaisten kenttään aivan uskomaton määrä.

 
At 2/6/06 09:57, Anonymous tinka said...

Huomenta!
Otatko haastetta vastaan?

http://jahka.vuodatus.net/blog/147994

 
At 2/6/06 10:09, Anonymous Tassu said...

Minä taas ajattelin tuon vastavalon niin, että on vaikea nähdä yksityiskohtia, vaikea saada kuvaa. On ulkona mutta piilossa, kun ei enää näytä niin hyvältä kuin ennen, silloin kun farkutkin oli vielä ehjät.

 
At 2/6/06 18:15, Blogger Iines said...

No höh a-k.h:lle puhkiselittelystä. Voi olla että muut tajusivat runoni heti, mutta minulla ei ollut runoa aloittaessani valmismuottia, johon tinani valoin. Siispä selvittelin sitä itselleni.

Toisaalta tassun selitys yllä todistaa, että runolla ei ole oikeaa vastausta/ merkitystä/ selitystä. On vain itsenäinen runo, jonka lukija omistaa, kun se on irronnut tekijästään.

Kiitos Tinka, vastaan mielelläni haasteeseen!

 

Lähetä kommentti

<< Home