Jukolan veljesten fraktuura

Ergonomian dosentti, apulaisylilääkäri Esa-Pekka Takala, dosentti Risto Näsänen ja dosentti Ilpo Kojo ovat sitä mieltä (HS C6 10.10.), että Jukolan veljesten Juhani ja Timo ovat lukemishäiriöisiä. Kaksi seitsemästä sopii heidän mielestään hyvin myös nykyisiin lukihäiriöisten lukuihin: 15 - 20 prosenttia kansasta.

Jukolan poikien fraktuura oli aikanaan vaikealukuista, koska kirjainten visuaaliset erot olivat melko pieniä. Lisäksi kirjaimilla oli useampia merkkejä, esimerkiksi ässällä. Nykyisin tutkijoiden mukaan lukemiseen ja ymmärtämiseen vaikuttavat mm. tekstin kirjasintyyppi ja -koko. Itseäni vahvasti likinäköisenä tuntuu haittaavan eniten trendinä oleva pienenpieni kirjainten koko ja kirjainten näkymistä syövät värilliset pohjat. Tietty väri saa osan avautuvasta nettisivusta välkkymään tai liikkumaan. Valkoinen teksti mustalla pohjalla, etenkin jos se on pientä, on tuskaa meikäläiselle, niin paljon kuin pidänkin näistä väreistä.

Koska luki-häiriö on niin yleinen, suomen kielen yhdys-sanat tulisi kirjoittaa väli-viivan kera dosenttien mielestä. Päätelmä on kummallinen, mutta perustelut ovat asiallisia, sillä onhan luetun ymmärtämisen ensimmäinen edellytys se, että sanat ovat lyhyitä. Lyhyt kokonaisuus on helpompi hahmottaa kuin pitkä. Silmä liikkuu riveillä hypäyksittäin, poimii kiinnekohtia etukäteen ja palaa takaisin tarkistamaan, etenkin ellei ihminen ymmärtänyt lukemaansa kokonaisuutta. Mitä pitempiä sanat ovat, sen hitaampaa ja vaikeampaa ymmärtäminen on. Ja mitä monimutkaisempia lauseketjut ovat, sitä vaikeampaa koko teksti on hahmottaa.

Esimerkkinä uudistuneesta kielenkäytöstä dosenttitrio esittää seuraavan potpurin: " toimisto-työpaikka, televisio-vastaanotin, matka-puhelin-operaattori, työterveys-lääkäriasema, ammattikorkeakoulu-kokeilu-hanke." Ilmaan jää äänetön kysymys: miksi ei sitten lääkäri-asema tai ammatti-korkea-koulu. Onko kuitenkin niin, että dosentit olettavat kaiken sujuvan lonkalta, vaikka viivojen lätkiminen näyttää mielivaltaiselta? Eikö sitä viivaa nyt merkittäisikään kaikkien yhdysosien väliin? Milloin merkitään ja milloin ei merkitä? Miten dosentit arvelevat lukihäiriöisten pärjäävän tässä viidakossa?

Itseäni dosenttien ehdotus ei hätkähdytä. Onhan paljon muutakin kirjoitetussa ja muussakin mediassa pätkitty pieniin vilkkuviin ja välkkyviin osasiin, jotta ihmiset saavat poimia viihteen tarjottimelta sen, mikä miellyttää, ihan itse, pieneksi hetkeksi kerrallaan. Pieniä paloja siellä, pieniä paloja täällä, jotta kukaan ei pitkästyisi, vaan rientäisi palalta palalle, ees ja taas ja taas ja ees.

Dosentit kysyvät vielä, ovatko nykyiset tiukkapipoiset kielipoliisit vallankäyttäjiä, jotka tiedostamattaan haluavat säilyttää yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Jos sanat pätkittäisiin, nykyajan juhanien ei enää tarvitsisi purkaa oppimisvaikeuteen liittyvää turhautuneisuuttaan lukkarin ikkunoita rikkomalla, lohkaisevat dosentit lopuksi.

Luoja varjele lukihäiriöisiä kauppakorkeakoulun dosenteilta!