22.10.06

Totuuden hengestä ja vähän muustakin

Joskus kaipaa ympärilleen rauhaa ja harmoniaa, on saanut tarpeekseen kaikesta hälystä ja median melskeestä. Minulle tällainen sopusoinnun kaipuu tulee usein sunnuntaiaamuisin, kun päivä avautuu täynnä aikaa ja lupauksia. Edelleen - vaikka oikeastaan kaikki päiväni ovat täynnä aikaa ja mahdollisuuksia. Sunnuntai kuitenkin erityisesti.

Aloitin jo kynttilöiden polttelunkin. Ulkona on sumuista ja kostean tihkusateista, ja kolmen aikaan iltapäivällä alkaa jo hämärtyä. Piti menemäni ulkoilualueelle pitkälle lenkille ja kuvausreissulle, mutta käperryn nyt pehmeään oloon ja nautin sisälläolosta, ihan rauhassa, musiikkia kuunnellen ja kirjaa lukien. Viulukonsertot ovat saaneet kyytiä, Sibeliuskin pyöri kaksi kertaa, ja mm. Dvorákin. Vivaldin ja Beethovenin tietyt pitkät konsertot kertaalleen.

Ostin omakseni pokkaripainoksen Coelhon Alkemistista. Kyseessä on kirja, jonka lukemista pitää pidätellä, koska herkkupala on niin makoisa. Pidän sitä alakerrassa, keittiön pöydällä, ja luen aina muutaman luvun kerrallaan, kirjaten sen mietelauseita muistikirjaani. Vierellä on edellinen kirjaostokseni, Hazardin mainio esseekokoelma, joka on tyssännyt nyt loppuvaiheeseen. Minun pitää jopa hieman ponnistella saadakseni kirjan loppuun. Luulen, että kokoelmalle olisi karsiminen eduksi, sillä riemastuttavan alun jälkeen ajatukset alkavat toistaa itseään. Seuraava ostokseni tulee olemaan Anna Kortelaisen kirjoittama teos L. Onervasta. Se on ilmestynyt jo, ja samaten sen hieman epäröivä arviointi, mutta tätäkin namipalaa olen säästellyt. Jouluun en kuitenkaan malta odottaa sen kanssa, vaan joulukirja olkoon sitten jokin muu.

Juttelin tyttären kanssa mesessä ja sisaren kanssa puhelimessa. Tytär keskeytti kuitenkin nopeasti ja sanoi rupeavansa katsomaan Harry Potteria, sisko taas pajatti niin että korvani alkoi punoittaa ja känny piippasi. Sain ponnistella jonkin verran saadakseni puheeni kuulumaan, kun pätki niin pahasti. Seuraava piikki kun on vasta joulukuun alussa.

Huomaan muuten, että parhaiten minulta sujuu nauru ja laulu. Minulla ei ole muuta laulukirjaa kuin rippilahjaksi saamani virsikirja, ja niinpä otin sen ja aloin veisata paria vanhaa jouluvirttä ja Totuuden henkeä, mielivirttäni, kuinkas muuten. On muuten hyvät sanat, Topeliuksen. Voisi olla vaikka huoneentauluna Eduskuntatalon seinässä muistutuksena.

Totuuden henki johda sinä meitä,
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä.
Tietomme siunaa.

(Maalaus Libby Grandy)

38 Comments:

At 22/10/06 19:29, Anonymous Iines J said...

Tämä kommentti ei liity mitenkään postaukseesi vaan blogilistaasi. Suosikkiesi joukossa olevan Jura Jukolan kohdalta tulee minun kotisivuni Jalokiviä. Jotain häikkää linkityksessä siis... Vastaavaa on sattunut minullekin. Hyvää syksyn jatkoa! t. Iines J

 
At 22/10/06 19:46, Anonymous akh said...

Jep. Jalokiviä haravan varressa.

 
At 22/10/06 20:29, Blogger Iines said...

Niinpäs tuleekin! Lisäsin sinut jokin aika sitten blogilistalleni, arvoisa kaimani Iines Jalokivi, mutta listani on pettänyt minut ennenkin. Kun väliin lisää uusia nimiä, ne linkittyvät joskus edelliseen tai allaolevaan. Korjaan koko listan uuteen muotoon aivan pikapuoliin. Se on iso työ!

a-k.h, minun täytyy myöntää, että en ihan aina ymmärrä sutkauksiesi ydinsanomaa. Jalokiviä haravan varressa??

 
At 22/10/06 21:54, Blogger Leonoora said...

Jaan tuon sunnuntaitunnetilan kanssasi. Coelhon Alkemisti onko se sama tarina, joka on jo kirjassa Santiagon unelmat, jostakin tuo käsitys on minulle jäänyt. Edellä mainitun kirjan olen lukenut. Pidän erityisesti Coelhon ajoittain naiivistakin tyylistä, siitä, etä tarinoissa on satumaisia, onnellistuttavia käänteitä, kuten Santiago-pojan matkalla kohti unelmaansa, joka ei toteudu kirjaimellisesti, kuten elämässä usein käy.
Hienoa että voit laulaa ja nauraa!

 
At 22/10/06 21:57, Blogger Liisa said...

Leppoisalta tuntuu sunnuntaiolosi kirjoineen, kynttilöineen ja musiikkeineen. Antaisipa kroppa minullekin rauhan keskittyä, ettei aina tarvitsisi liikkeelle lähteä.

Virsikirjoja meiltäkin löytyy ja äitini vanha Työläisnuorison laulukirja. Ihan harmittaa, kun tulin antaneeksi vanhat laulukirjat pianon matkaan. Sanoja pitäisi päästä tarkistamaan aina välillä.

Ai, olin unohtaa, löytyy myös yksi karaokevideo. En pysy äänessä ilman tukea. :)

 
At 22/10/06 23:27, Blogger Iines said...

Leonoora, sama tarina oman elämäntiensä noudattamisesta, matkasta kohti unelmaa. Päivä päivältä pidän enemmän kirjoista, joissa on selkeä tarina. Tämä on elämäntapaoppaiden parhaimmistoa.

Liisa, minulla oli aikoinaan koulun laulukirjoja, ja välillä lauloin niistä järjestyksessä lauluja läpi. Istuin sängyn päällä ja lauloin. Tekeeköhän ainutkaan lapsi enää niin? Vai pannaanko lapset aina musiikkikouluun tunneille?

 
At 23/10/06 08:53, Blogger Liisa said...

Ehkä tarvitaan laulava äiti tai isä. Minulla ei ollut kumpaakaan. Isä lauloi, mutta oli aina poissa. Laulunumero ensimmäisellä luokalla oli 5. En ehkä paljon lapsena ollut laulellut. Myöhemmin kyllä ja omien lasten kanssa ihan porukalla ja tyttären kanssa kovasti yritin kaksiäänisesti. Ei se usein onnistunut, mutta oli hauskaa. Nro jäi tyydyttäväksi 8 päästötodistukseen eli tapahtui huikeaa kehitystä. :)))

Kyllä muskarit tuntuvat olevan suosittuja. Siellä lapset oppivat uusia lauluja, joita en tunnekaan. Esim. Metrolla mummolaan kuullostaa ihan hauskalta laululta.

PS. Miten saisin tuon kursiivin ja linkit tänne kommentteihin?

 
At 23/10/06 10:08, Blogger Iines said...

PS. Miten saisin tuon kursiivin ja linkit tänne kommentteihin?

Kursiivin saat panemalla haluamasi kohdan seuraavien merkkien sisään, kiinni niihin ilman välilyöntejä ja välimerkkejä:

alkuun: pienempi kuin -merkki, sitten i, sitten suurempi kuin -merkki

loppuun: pienempi kuin -merkki, sitten vinoviiva, sitten i, sitten suurempi kuin -merkki.

Lihavointi hoituu samoin, kun vaihtaa i:n tilalle kirjaimen b.

Linkki on hieman monimutkaisempi juttu, mutta perustapauksissa se onnistuu tämän kaavan mukaisesti, kaikki putkeen ilman välilyöntejä, ellei toisin mainita:

pienempi kuin -merkki, a, välilyönti, href, =, aloittavat lainausmerkit, http-osoite, vinoviiva, päättävät lainausmerkit, suurempi kuin -merkki, se sana tai kohta joka tulee linkiksi, pienempi kuin -merkki, vinoviiva,a, suurempi kuin -merkki.

Jos netti-osoite päättyy merkintään html, vinoviiva jää pois. Toivottavasti ohjeet ovat selkeät ja toimivat. (Ja toivottvasti ne näkyvät, kun valmiit kaavat eivät näy).

***

Tuosta laulamisesta sen verran, että minähän en ole hyvä laulaja, mutta en ole antanut sen haitata. Isäni oli kympin laulajia, samoin siskoni lauloi bändissäkin. Tytär ei perinyt myöskään laulutaitoa, vaikka isällään oli myös kympin tenori. Tytär opetteli aivan itsekseen tunteja ottamalla opiskeluaikanaan viulunsoittoa ja osti itselleen viulun. Itselleni on jäänyt tästä vähän huono omatunto, että miksen kannustanut häntä aktiivisemmin musiikin tielle, vaikkei hän aikanaan päässyt musiikkikouluun.

 
At 23/10/06 12:26, Anonymous Iines J said...

Selitys saattaa tulla vähän myöhässä (olet sen keksinyt varmaan jo itsekin), mutta AKH viittasi eilen Jalokiviä-blogini viimeiseen kirjoitukseen, joka oli nimeltään Haravan varressa.

Mä olen pariin otteeseen kypsynyt ihan totaalisesti noihin väärin linkittyviin osoitteisiin. Pahimmassa tapauksessa 4 eri blogia on ollut samassa www-osoitteessa.

 
At 23/10/06 12:36, Blogger A-K.H said...

Arvoisa rva

Sutkaukseni ydinsanoma on seuraava: Iines J:n blogin nimi on Jalokiviä ja hänen viimeinen postauksensa otsikko "Haravan varressa". Vilkaisin vain, minne se J. Jukola aukeaa.

Ee piä hötkyillä.

 
At 23/10/06 13:18, Blogger Liisa said...

Kiitos neuvoistasi,Iines,
mutta kokeiluni tällä erää päättyy varoituskolmioon ja tekstiin Your HTML cannot be accepted: Tag is not closed: ja tässä i kyseisten merkkien välissä. Lähteeköhän tämä kommentti?

 
At 23/10/06 14:23, Blogger Iines said...

Liisa,

luulisin, että nyt on tupsahtanut jokin merkki väärinpäin (suurempi/pienempi) tai sitten jokin puuttuu, sillä noin se ilmoittaa minullekin, jos teen virheen. Tuo kaava on kyllä oikein. Odotahan, hätä ei ole tämän näköinen. Panen kohta puoliin kaavan sähköpostiisi, niin on selkeämpi.

a-k.h ja Iines Jalokivi,

anteeksi puupäisyyteni. :D

 
At 23/10/06 17:56, Blogger A-K.H said...

Kiitos! Kato ettei tikka koputa päähäs!

 
At 23/10/06 19:10, Blogger Iines said...

Pienen reiän saisi vissiin tehdä, että pääsisi liiat höyryt ulos.

 
At 23/10/06 20:22, Blogger A-K.H said...

Siis puinen onkapannu?

 
At 23/10/06 22:00, Blogger Iines said...

No jaa, jos puinen onkapannu, niin sovitaan, että sisältä edes tinattu. :)

 
At 23/10/06 22:20, Blogger A-K.H said...

En haluaisi olla jatkuvasti tinassa.

 
At 23/10/06 23:18, Blogger A-K.H said...

Tuo olkapää voisi olla esitetty kiehtovammin, mutta menettelee tuokin;
kyllä sitäkin voisi purra, mielessään.

 
At 23/10/06 23:24, Blogger Iines said...

Kiinnitin huomiota samaan kohtaan, naisen olkapäähän. Se on vähän luiseva. Taitaisi hampaat kalahtaa ja intohimot sammua.

 
At 24/10/06 13:27, Blogger A-K.H said...

Viittix erottaa tuon viikon mietelauseen jotenkin muusta tekstistä, vaikkapa lijhavoimalla. En tiedä, kauanko se on ollut, mutta mie huomasin sen vasta nyt.

 
At 24/10/06 16:37, Blogger Rauno Rasanen said...

a-k.h kirjoittaa

"Tuo olkapää voisi olla esitetty kiehtovammin, mutta menettelee tuokin;
kyllä sitäkin voisi purra, mielessään."

*
Voi ei!

Ei naisen olkapäätä pidä ensi töikseen mennä puremaan ..?! Sinähän varsinainen kannibaali olet. Ei mitään seksitapoja.
Häpeä!

Seuraavassa toimintaohje

"Herrasmiehen seksiotteet: olkapään ja niskan alue"

"Naisen olkapäätä on ensin syytä suudella vain kevyesti ja samalla höpöttää jotain romanttista mantraa hänen korvaansa, minkä jälkeen voi vähitellen siirtyä hipaisupususta olkapään ja niskan väliin kohdistettuun kiihtyvästi alipaineiseen imutussuuteloon, josta viime vaiheessa jo alkaa jäädä iholle kunnon fritsu.

Riippuen ladyn tajunnantilasta voit vasta tässä vaiheessa siirtyä puremisaktiin.

Mikäli ladyn silmät ovat kääntymässä nurinpäin ja suusta kuuluu merkillistä ääntä, joka muistuttaa etäisesti härkälintua tai kuikkaa, voit ottaa olkapään tai mieluummin niskan, koska tehovaikutus on silloin suurempi, hampaittesi väliin - ja purra sitä hellittäen aina hetkeksi leukojesi painetta.

Tätä liikettä kun olet toistanut pari-kolmekymmentä kertaa, niin jo pitäisi alkaa esileikin tehota.

Ladyn päässä sumenee ja kontrolli katoaa eli loppu onkin sitten lähinnä vapaata improvisaatiota..."

Näin neuvotaan alan perusteoksessa - "Heteromiehen ABC-kirja" (Michael Seksicola).

 
At 24/10/06 18:23, Blogger Iines said...

Tarvitaan varmaan erikoistaitoja, jos lihavoi tai kursivoi mietelauseen tuolla blogin kansilehden yläpalkissa? Kun en osaa, erotin sen vain tähdellä, koska tikkukirjaiminkaan ei viitsi huutaa.

 
At 24/10/06 23:43, Blogger Isä said...

Iines hyvä, syksy ja sumu ovat yksi parhainta aikaa valokuvata. Nyt ei muuta kuin vanha filmikamera esiin ja Anttilasta mustavalkofilmi kehiin ja kuvaamaan.

 
At 24/10/06 23:45, Blogger A-K.H said...

Eik sulla ollut naisena mitään sanomista tuohon? Pitäisi olla ainakin saunapuhdas olka, ei puuteroitu, mutta ei minusta ole herrasmieheksi; käyn kiinni kuin savustettuun sianpotkaan.

 
At 24/10/06 23:48, Blogger A-K.H said...

Kyllä minulla ainakin lihavointi onnistuu kansilehdellä lihavointimerkeillä. Lihavointi ei tullut heti, vaan omia aikojaan.

 
At 25/10/06 00:29, Blogger Iines said...

isälle,

isä on hyvä ja kurkistaa kuvablogiini. Siellä on tämän päivän saalista. Metsässä oli ihanaa kuljeskella kameran kanssa syystuulen viuhuessa runkojen välistä. Kiire huomenna takaisin, ennen kuin lehdet lentävät puista. Uskomaton väriloisto koivuissa ja tuomipihlajissa.

Pitänee yrittää sitä lihavointia tai kurseerausta, jos se menee samoin kuin kommenttilootassa.

Naisena en sano mitään, jos joku puraisee olkapäästä. On se niin koomista jos suomipoika leikkii gigoloa, että pidättelen itseäni etten purskahda nauruun.

 
At 25/10/06 00:31, Blogger Iines said...

Raunolle ihan erikseen, että unohtaisi nyt ne isojen poikien seksioppaat. Naiset haukottelevat niille.

 
At 25/10/06 09:54, Blogger Pälli said...

Hei Iines, luulen, että tuohon blogin introon voi käyttää tavallista html:ää. Ite olen saanut kappalejaon aikaan laittamalla kaksi br/-tagia peräkkäin. Laitoin tuohon alle, jos vaikka ylimääräiset välilyönnit jättäisivät näkyviin.

Oikeaoppisesti noita tageja ei saisi laittaa tekstin sekaan, vaan kappaletta erottava väli pitäisi luoda p-tageilla ja määrittämällä riittävästi tilaa ennen ja jälkeen. Eli bloggerin introssa normaalin enterin painalluksen pitäisi luoda kappalejako. Kun näin ei käy, olen ruvennut kikkailemaan ortodoksian kustannuksella. ;)

< b r / > < b r / >

Kursivoinnin taas olen laittanut templateen kohtaan seuravasti...

#blog-header p
font-style:italic;

 
At 25/10/06 10:49, Blogger Rauno Rasanen said...

"Raunolle ihan erikseen, että unohtaisi nyt ne isojen poikien seksioppaat. Naiset haukottelevat niille."

*
Ne mitään haukottele enää siinä vaiheessa, kun tuotakin ohjetta ryhdytään toteuttamaan käytännössä.

Mutta jo mä ihmettelin, ettei kukaan naura.
Taisin kirjoittaa liian havainnollisesti ja perusteellisesti.

No - hyvän maun rajoja pitää aina kokeilla - tosin tyylikkäästi ja ehkä jopa fiksusti.
Se on yksi meikäläisen perusmotiiveista kirjoittamisen suhteen.

 
At 25/10/06 11:22, Blogger Isä said...

No hyvä, kävin katsomassa, ja mieleen jäivät päällimmäsenä pihljanamarjat, koivut ja lähikuva lehdistä. Kunpa tulisi oikein kunnon myrsky tai sumu.

 
At 25/10/06 18:03, Blogger Iines said...

Pälli! Kiitos neuvosta, kokeilen sitä seuraavan päivityksen yhteydessä.

Vielä kun ennen lopullista dementoitumistaan ehtisi opetella sen, miten Bloggeriin/muualle tehdään itsensä näköinen blogipohja, voisin sanoa saavuttaneeni atk-elämältäni todella jotain.

Rauno, nauroin kyllä kun luin isojen poikien seksiohjeitasi, mutta vain toisella suupielellä.

 
At 25/10/06 20:58, Blogger Rauno Rasanen said...

Syksystä puheenollen

Jaakko Teppo lauloi aikanaan savon kielellä: "(kylän ravattisonni) Laakkanen ja syksy saa, vuan minä en."

 
At 25/10/06 21:00, Blogger Rauno Rasanen said...

Hei - edellisen kommenttini piti mennä Turkki ja syksy- päreeseesi!

No sillä niin väliä. Pysynhän teemassa täälläkin...

 
At 25/10/06 21:15, Blogger Iines said...

Niin, ihan sama missä päreessä olet, aina on puhe siitä. :)

 
At 25/10/06 22:08, Blogger Rauno Rasanen said...

Nii-in. "Runoileminen" on minulla verissä...

 
At 25/10/06 22:44, Blogger Pälli said...

Voi teitä kahta :)

 
At 26/10/06 09:06, Blogger Iines said...

Hassua, Rauno, miten saat runoilemisenkin näyttämään "siltä". ;)

Syysterveiset, Pälli!

 
At 26/10/06 16:44, Blogger Rauno Rasanen said...

Niinpä - mä oon lahjakas.

 

Lähetä kommentti

<< Home