Päivän puuskahdus
En ole koskaan äänestänyt Keskustapuoluetta, enkä tule äänestämään.En osaa sanoin kuvata inhotustani sen asian edessä, että jollekulle Björn Wahlroosin tai Antti Herlinin kaltaiselle ökyrikkaalle maksetaan valtion - siis meidän, sinun ja minun - pussista maataloustukea jopa 150.000 ja 182.000 euroa per lärvi, vuodessa.
Samaan aikaan vanhukset kituvat hoidotta märissä vaipoissa lääkkeillä huumattuina sairaaloiden käytävillä ja nuoret mielenterveyspotilaat ovat "avohoidossa" kuntoutumassa yhteiskuntakelpoisiksi. Jos olisin matemaatikko, laskisin, mitä yleishyödyllistä noillakin kahdella tukimarkkamäärällä saisi.
posted by Iines @ 3:24 ip.
34 comments
34 Comments:
En äänestäisi minäkään, vaikka Wallun rahat eivät tulekaan kepun kukkarosta. Hän saa yleisliittolaista apurahaa. En kyllä tiedä, saako ja missä määrin kansallista tukea. Kepu pettää aina. Se on sosiaalidemokraattien slogan, mutta en minä äänestä heitäkään. Vielä on sen verran vapautta maassa, että saa haukkua vallanpitäjiä, vaikka ei äänestäisikään vaaleissa.
"Sivutoimiviljelijä Wahlroosille myönnettiin toissa vuonna yli 156 000 euroa erilaisia viljelytukia."
http://www.talentum.com/doc.te?f_id=1064302
Varmaankin suurelle osalle maanviljelijöistä tuki on tarpeen, mutta jokin raja pitäisi olla. Jos ei anneta mitään tukea, kohta on vain suurtilallisia.
Monia muitakin valtiolta saatavia avustuksia käytetään väärin.
Varmuuden vuoksi lisään, että minulla on maata vain kukkaruukuissa.
Samaa mieltä tuen tarpeellisuudesta, mutta jotain rajaa!
On tosiaan muitakin tukia, joita käytetään väärin. Esimerkiksi lapsilisät. Tunnen perheitä, joissa lisät on pystytty sijoittamaan lapsen tileille korkoa kasvamaan. On ollut sitten, mistä ottaa, kun lähtee opiskelemaan. Tähän tuet eivät kai ole tarkoitettuja?
Services for poor are poor services.
Veikko
Niinpä. Suomessa on enemmän yksinhuoltajia kuin maanviljelystä elantonsa saavia.
Lapsilisäjärjestelmän luominen oli oloissamme kaikkien aikojen mittavin sosiaalinen tulonsiirto. Siitä ei tehty harkinnanvaraista, koska ne, joilta varsinaisesti tuloa siirtyi, halusivat korvaukseksi saman etuuden.
Laman aikana etuuden harkinnanvaraisuudesta keskusteltiin, mutta se oli enemmän retorista kuin vakavasti otettavaa.
Minulla ei ole nyt lukuja käytettävissäni, mutta silloin, kun lapsilisät täytyi itse käydä postista noutamassa, niitä jäi myös paljon nostamatta ja ne tuloutuivat takaisin valtiolle. Joillekin raha oli niin pieni, ettei sen nostamiseksi kannattanut nähdä vaivaa. Nyt rahat tulevat suoraan tilille kuin Manulle illallinen.
Lapsilisää ei iineksen mainitsemassa mielessä voi käyttää väärin.
Lapsilisähän luotiin tasaamaan lapsettomien perheiden ja lapsiperheiden elintasoeroja. Sitä ei siis tarkoitettu parantamaan vain köyhien perheiden asemaa ja siksi sen maksaminen ei riipu vanhempien tuloista.
Periaate on tavallaan ymmärrettävä ja oikea, mutta toteutuessaan se antaa varakkaiden perheiden lapsille etumatkaa, joka on turhaa. Voidaan varmaan kysyä tässä yhteydessä, että eikö tuota yllä mainittua eroa lapsettomien ja lapsiperheiden osalta tasaa jo verotus ja siihen liittyvät lapsivähennykset.
En siis panisi pahakseni, vaikka lapsilisien maksatus porrastettaisiin tulojen mukaan.
Vielä asiaan lapsilisistä. Lapsilisäjärjestelmän pontimena ei ollut perhe- eikä sosiaalipolitiikka, vaan työnantajatahon strategia. Lapsilisien avulla toivottiin voitavan torjua yleiset palkankorotukset ja niiden aiheuttama inflaatiokierre. Järjestelmän juuret ovat siis itse asiassa palkka- ja talouspolitiikassa. Vaatijana oli työnantajataho, suostuteltavana työntekijätaho ja toteuttajana maan hallitus.
Hallitus teki pikaistuksissaan pikapäätöksen perhepalkkausjärjestelmään siirtymiseksi, mikä koski vain palkansaajajärjestöjen edustajia ja jätti ulkopuolelle lapsirikkaimman väestönosan, maatalousväestön. Niinpä työmarkkinajärjestöjä koskeva päätös oli tuota pikaa muutettava koko väestöä koskevaksi.
ooooooooo
Talonpojan tappolinja on tässä maassa toteutettu. Enemmäti pirttiviljelystä on lähinnä lestadiolaisilla. Maataloustuotanto ei ole enää köyhän miehen hommaa. Toisaalla tilakuolemat kuitenkin edelleen jatkuvat, toisaalla tilakoot suurenevat ja sikalat ja navetat muuttuvat koneellisesti hoidetuiksi hehtaarihalleiksi, joiden toisessa päässä lypsetään ja toisessa tapetaan.
Teki mieleni poiketa asiasta, mutta eihän se mitään. Asiaan voi aina palata.
Sikojahan ei lypsetä, mutta kuvitelkaamme tuotantolinjan alkupäähän imettäviä emakkoja. Jouluna taas syömme sitä mitä olemme.
Raha menee rahan luo...rahattomat jäävä aina näppejään nuolemaan!
Tehotuotettu isojen tilojen kotimainen tomaatti, kurkku, salaatti, tilli, persilja ja ruohosipuli maistuu nykyään yhtä puulta kuin tehotuotettu broiler tai possu, puhumattakaan mauttomista kananmunista.
PS Lapsilisien syntyhisoria tosiaan liittyy palkkapolitiikkaan - netistä löytyi mielenkiintoinen selvitys. Tuo lapsettomien ja lapsiperheitten tulontasausviittaus on Wikipediasta, joka nähtävästi vilisee virheitä.
Wikiin ei ole aina luottaminen, koska se on avoin ja kenen tahansa näpelöitävissä ja virheellinen tai epätäsmällinen tieto saattaa jäädä sinne asumaan pitkäksikin aikaa. Olen opiskellut vähintään jonkin verran sosiaalipolitiikkaa ja niitä peruja minulla on jonkin verran kirjallisuutta.Kirjoitin joskus Wikiin muista asioista ja kommentoin eräitä artikkelita,mutta sitten ajattelin, että se ei ole "minun juttuni".
Olkoonkin, että olet rinnastanut viljelytuen vanhustenhoitoon luultavasti vain retorisessa mielessä, rinnastus ei vain ole onnistuneimpia.
Useimmat maanviljelijät haluaisivat pois tukijärjestelmästä; he haluaisivat saada tuotteistaan ja työstään oikeudenmukaista tuloa. Maanviljely on elämäntapa, kuten yrittäjyys; useinkaan raha ei ole suurin motiivi, jos olisi, kukaan ei eläisi 24/7 työssään kiinni.(Pohjois-Karjalan pienillä tiloilla tehtiin aika määrä itsemurhia, kun selvisi millaista muutosta EU:hun liittyminen merkitsi; varsinaiset pientilat, joita perustettiin aikoinaan, jotta saataisiin maata asutetuksi ja kaikille mahdollisuus elinkeinoon, olivat jo tosin sitä ennen kuolleet)
On väärin, että rikkaimmat mukaviljelijät saavat tukea enemmän kuin niskalimassa taloaan pystyssä pitelevät maatalousyrittäjät, mutta saahan Hesarikin eniten tukea, vaikka vähiten sitä tarvitsee?
Ruoan hinnan alhaalla pitäminen on suurin syy tukiaisiin koko Euroopassa, ei maanviljelijöiden ahnaus. Tukisysteemi luotiin ammattijärjestöjen aktiivisuuden ansiosta 70-luvulla, luulen. Maanviljelijöillä ei ollut asiassa itseasiassa paljonkaan tekemistä.
Epäoikeudenmukaisuutta on kaikissa tukijärjestelmissä juuri siksi, että ne, jotka eniten tukea tarvitsisivat (vaikka nyt ne vanhukset ja mielisairaat) ovat kykenemättömimpiä sitä aktiivisesti etsimään.
Maanviljelijöillä ei ollut asiassa itseasiassa paljonkaan tekemistä.
Ai MTK:llako? Kyllä tavoite oli jo varhain, että maataloustuottajien pitää päästä samalle elintasolle kuin teollisuustyöväen. Siitä se tukeminen alkoi ja kun valtion rahakirstu oli täynnä velkakirjoja, oli itse Esko Ahon vietävä Suomi Unioniin. Liittyminen oli maataloustuloratkaisu.
No ei tukijärjestelmä tietenkään voinut syntyä ilman maatalouden edustusta, enkä itse ollut kovinkaan aktiivisesti 70-luvulla politiikassa mukana, joten en nyt muista mitä silloin itseasiassa tapahtui. Mutta kyllä olen edelleenkin siinä uskossa, että paine elintarviketuotannon tukemiseen alkoi ammattiyhdistysten piiristä.
Eikä ajatuksessa sinänsä ole mitään vikaa; jos haluamme suomessa tuotettua ruokaa, on kai se koko yhteiskunnan asia, vai?
Aivan samoin kuin on koko yhteiskunnan asia se, että sanomalehtiä ilmestyy sielläkin, missä niitä ei ole varaa tehdä? (Palatakseni mainintaan Hesarin saamaan tukeen)
MTK taisi kyllä aika aktiivisesti vastustaa EU:hun liittymistä, voihan se olla että se oli vain silmänlumetta ja tänne halutiinkin eurooppalainen tehotuotanto...Esko Ahosta en sano diplomaattisesti mitään.
Tällä hetkellä ongelma on nimenomaan Euroopan mätä maatalouspolitiikka, ei suomalaiset viljelijät.
Suomalaisia viljelijöitä en halunnut kirjoituksellani syyllistää, vaikka en heitä tosiaankaan jatkossakaan tule äänestämään.
On hyvä, että on puhdasta kotimaista viljaa ja elintarvikkeita, koska Suomi on sentään puhdas maa verrattuna vaikkapa Keski-Eurooppaan. Ja tietenkin työllisyyden ym. takia.
Mikään kansallinen kunniakysymys minulle ei kuitenkaan ole se, että pitää syödä suomalaista. Yhtä hyvin voisin popsia muualta tuotuja vihanneksia, koska ne ovat monesti puolet isompia ja mehevämpiä kuin suomalaiset. Voisi ajatella niinkiin, että kutakin elintarviketta tai syötävää viljeltäisiin ja tuettaisiin siellä, missä on hyvät kasvuedellytykset, eikä kasvatettaisi väen vängällä täällä pimeässä pohjolassa joitain minikokoisia planttuja.
Kirjoitukseni kärki kohdistuu karsimattomiin maataloustukiin.
Tehomaatalous ei ole elämäntapa, vaan bisnes. Elmäntavakseen saa vieläkin viljellä, mutta elämäntapoja ei taloudellisesti tueta, ainakaan maataloudessa. Maatilatalous ei ole viljelyä perinteisessä mielessä, vaan se on teollista tehotuotantoa, jonka piirissä työskentelee tavallisia palkkatyöläisiäkin. Kysymys lähiruoasta ja suomalaisesta "puhtaasta" ruoasta on idealismia. Suomessakaan ei pyritä pysymään kotimarkkinoilla, vaan tuotanto tähtää vientiin EU:n yhteismarkkinoille. Luomuviljely ei ole taloudellisesti kannattavaa, sanotaan. Ei sillä ilmeisesti ainakaan päästä yhtä suuriin tuotantolukuihin ja taloudellisiin ansioihin kuin Kemiran tökötillä. Veikkasin aikoinaan, että kohta alkaa valua Taskasta maitoa Suomeen, kuten Lidlin mukana alkoi tullakin. Se on halvempaa kuin suomalainen ja yhtä hyvää. Perinteisestä omavaraisuudesta ei maataloustuotteiden osalta voi enää puhua. Asiasta on alettu kantaa huolta.
Maajussien hyvinvointiautomaatti on peräisin Kekkosen kaudelta. Tuli satoa tai ei, aina kilahtaa kassaan. Varmasti kovaa työtäkin, mutta tekemättä mitään - esimerkiksi laittamalla pellot kesannolle - kilahtaa joka tapauksessa tukiaisia. Ja mihinkään perustumaton eläkeikä on käsittämättömän alhainen. Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Tämä ei ole palkkatyöläisen katkeruutta, vaan realismin aikaansaamaa yökötystä.
Iines said...
PST Poistin tämän alla olevan Anonyymin kommentin vahingossa, tuohduksissani, joten panen sen takaisin ja vastaan siihen. Poistaminen ei ollut tarkoitus - painoin väärästä kohdasta...
"3/12/06 17:59,
Anonymous said...
Nuo ilkeät ihmiset maksavat sen verran veroja, että on ihan oikein, että he saavat niistä osan takaisin.
Kannattaisi hieman miettiä tarkemmin noita mikä menee kenenkin pussista heittoja.
Oletko muuten itse minkälainen veronmaksaja, otatko vastaan enemmin kuin annat?
Anonyymille vastaus
Ennen kuin jouduin virastani tk-eläkkeelle ennen aikojani, veroprosenttini oli vuosikaudet suoraan sanottuna huikea. Olen taatusti maksanut veroja enemmän kuukausittain mitä moni ikänään saa käteensä!
Edelleen maksan tk-eläkkeestäni veroa reilusti yli 30 prosenttia. Ja eläkkeeni on melko korkea, kiitos ahkeruuteni ja suoritettujen tutkintojen ja hyvän työpaikan. Siis minun.
- Näin paljon kysymyksesi raivostutti minua, mikä on harvinaista. Kun härkä suuttuu, se todella suuttuu, ja nyt minä suutuin typerää kysymystäsi. :(
PS Niin, ja en saa minkäänlaisia helpotuksia tai tukia puhesairauteni vuoksi. Enkä ole koskaan saanut mitään avustuksia tai tukia miltään luukulta, vaan olen aina ollut se maksumies, korkojen kanssa.
Jos kerran olet maksumies, tai siis nainen, en ymmärrä syytäsi kritiikkiin. Wahlroosit vain nostavat osittain omansa takaisin. Laillisesti.
Ko. henkilöiden kritisoinnin sijaan kannattaa suunnata vihat sosialistisen Suomen ja EU:n päättäjille.
Rakas anonyymi,
en vihaa ketään, minulla ei yksinkertaisesti ole vihaa varastossa. Puuskahtaa silti voi ja pitääkin.
Maajussien hyvinvointiautomaatti on peräisin Kekkosen kaudelta. Tuli satoa tai ei, aina kilahtaa kassaan.
No ei se nyt ihan noin ole.Maatalousyrittäjistä ja -yrittämiseestä taitaa olla vieläkin aika kumma kuva.
Mitä tulee eläkkeeseen...no jaa.
vuosikymmenten jälkeen kun saa kansaneläkettä hippusen isompaa eläkettä, niin kyllä kelpaa kellotella jopa 60 ikäisenä ja hierottaa kulumavioista nyrjiä niveliään...olen todella iloinen, jos nykyiset maatalousyrittäjät onnistuvat parantamaan eläkeitään edellisiin sukupolviin verrattuna.
Ja tehomaatalouskaan ei todellakaan ole pelkästään bisnes; en tarkoita elämäntavalla sitä, että kävellään ahon laitaa korsi huulessa, vaan sitä, että kun maatalousyritystä pitää pystyssä (oli se minkä kokoinen hyvänsä) on siinä koko elämänsä kiinni. Aivan sama koskee muitakin yrittäjiä; ei yksityisyrittäjä tunne kahdeksantuntista päivää tai vuosilomia monella muullakaan alalla.
Minusta vastakkainasettelu on jokatapauksessa tympeää.
Suomalaisessa ruoassa ei ole kyse kunniasta. Lähiruoka on ekologista ja ekonomista. Euroopan typerä maatalouspolitiikka on osasyyllinen maailman nälkään ylituotantoineen ja tukiverkostoineen.
Anonyymi said: "sosialistisen Suomen"
Missä välissä kotomaamme on muuttunut sosialistiseksi, itse en ole huomannut moista! Päin vastoin, -vaikkakin vanhukset, lapset ja sairaat mm. taitavat olla enemmän heitteillä kuin ns. sosialismin niukkuudessa kuunaan.
Kaikkihan täällä pelkäävät sosialismin peikkoa, mikäs täällä on ahneen rahakasaansa kasvattaa!
Luonnehäiriöisten turhia toiveunia sosialistinen Suomi.
Onkohan sellaista yhteiskuntaa tai maata, jossa olisi toimiva ja ihanteellinen poliittinen järjestelmä?
Tai toisinpäin, onko sellaista poliittista järjestelmää, joka olisi toimiva ja ihanteellinen?
Iines, eipä taida olla malli-esimerkkejä olemassa. Ruotsiahan on kutsuttu demokraattiseksi mallimaaksi, kenties siihen on ajoittain saattanut olla aihettakin.
Niin kauan kuin me ihmiset huseeraamme tällä pallolla ei nähdäkseni voi olla olemassa ideaalia poliittista järjestelmää kaikille yhteisesti. Näin ollen ei myöskään kaikille sopivanlaista ihanneyhteiskuntaa. (millainen se sitten kenellekin tulisi ja pitäisi ollakaan?) Eli huseeraaminen jatkuu...
POLITEIA!
Aristoteles käytti termiä teoksessaan Politiikka nimenä hallintomallille, jossa enemmistö hallitsee kaikkien hyväksi. Näin se oli parannettu versio demokratiasta, jossa enemmistö hallitsi vain enemmistön hyväksi. Wikipedia
Ripsa
Kyllä. Ainakin sinnepäin.
Kuoppansa reunalla metsikön takana
silmillä likainen liina tai lakana
Eläköön vapaus, huusi mies.
Keskellä toria lippujen juurella
lopetti puheensa aatteella suurella
Eläköön vapaus, uusi mies.
Lauri Viita
(Muistinvarainen lainaus ja välimerkittömyys)
En ikäväseni ole syvällisesti perehtynyt erilaisiin, nykymaailman menosta eristyksissä eläviin primitiivisiin yhteisöihin. (joita edelleenkin viidakoista löytyy) olisiko meillä heiltä kenties vielä jotakin opittavaa?
Aborginaalien perinteiset elämäntavat, suhde luontoon (kuten osittain intiaanien luontosuhde) saavat ihailuni.
Kyllä vaan, Leonoora, varhaiskantaisista kulttuureista olis paljon opittavaa.
Ns. primitiivikulttuureissahan vallitsi kaiketi yhteiskuntamuoto, jossa mm. lakia hoideltiin sosiaalisella kontrollilla. Heimopäällikkö sai välittömästi kenkää, jos oli yhteisön mielestä tehtäväänsä sopimaton. Näin pyrittiin varmistamaan kaikkien hyvinvointia, toisin kuin demokratiassa, jossa pyritään varmistamaan enemmistön etu jäädyttämällä konfliktit viranomaistoiminnan varaan.
Nykyiset primitiivikulttuurit ovat ahtaalla ja yhä enemmän sivistyksen uhkaamia, valitettavasti. Silmukka kiristyy kaiken aikaa heidän ympärillään
Aborginaalien perinteiset elämäntavat, suhde luontoon (kuten osittain intiaanien luontosuhde) saavat ihailuni.
Antropologien keskuudessa kerrotaan tarinaa, jossa papualaiselle luonnonkansalle opetettiin kuokan ja lapion käyttöä sitä silmälläpitäen, että tehostunut maanviljelys vähentäisi sotaisaa toimintaa naapuriheimoja vastaan ja johtaisi "sivistykseen" aarteen muodostuksen kautta. Kävi kuitenkin niin, että nämä luonnonkansat tykkäsivät vihollisuuksista niin paljon, että tehostuneesta viljelystä johtunut ajan säästö ei kulunutkaan voivuoren laatimiseen, vaan se käytettiin sotimiseen, josta sai enemmän jännitystä ynnä prestigeä.
Mikä lie ollut todellinen ja perimmäinen syy noihinkin heimosotiin?
Mutta eipä ole sivistyneissä yhteisöissäkään voivuorien tai kultaharkkovuorien kartuttamiset auttaneet ehkäisemään vihollisuuksia.
Lähetä kommentti
<< Home